Jos meteorologien osumatarkkuus jopa seuraavan päivän sään ennustamisessa heittää välillä häränpyllyä, miten Gandhin filosofiaa ihaileva 30-vuotias vihreä kasvisyöjä onnistuu laatimaan Suomelle ainakin vuoteen 2050 ulottuvan ilmasto- ja energiapoliittisen selonteon?
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallituksensa ilmastopoliittiseksi asiantuntijaksi kutsuma toisen kauden kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr.) ei epäile itseään. Sen hän myöntää, että urakka on iso ja haasteet valtavia, mutta vallalla ovat hänen mielestään vanhat asenteet.
Omaa osaamistaan koskevan kritiikin Tynkkynen on kuitannut pontevalla vastakysymyksellä: kuka olisi sitten pätevämpi?
Hän huomauttaa, että Suomessa ei voi erikoistua missään koulutusohjelmassa ilmastopolitiikkaan. "Siinä mielessä Suomessa ei ole ainuttakaan muodollisesti pätevää ilmastopolitiikan asiantuntijaa. Pätevöityä voi muulla tavalla."
Kutsu energiakävelylle
Tynkkynen kertoo toimineensa kymmenen vuotta eri tehtävissä ilmastopolitiikan parissa.
"Tämä on niin pieni maa, että käytännössä kaikki ne ihmiset, jotka ovat enemmän tai vähemmän täyspäiväisesti tehneet ilmastopolitiikkaa, ovat tulleet tutuiksi. Porukka on hyvin pieni."
Viikkopäiväkirjassaan netissä Tynkkynen kertoo olleensa viime viikolla kaksi kertaa syömässä presidentti Tarja Halosen kanssa. Hän oli nytkin mukana YK:n ilmastokokouksessa. Vanhanen on kutsunut asiantuntijan ilmasto- ja energiakävelylle Kesärantaan. Siitä ei vain tihkusateen vuoksi tullut mitään.
Ympäristöpolitiikkaa Tynkkynen on opiskellut laajana sivuaineena Tampereen yliopistossa. Gradu on työn alla. Se ei käsittele ilmastoa. Sen sijaan Tynkkynen selvittää, miten lihavat esitetään tv-sarjoissa. Graduaan varten hän joutui hankkimaan television.
Urakan kokoa ei tajuta
Vaikka Tynkkynen vertausta hieman kammoksuu, jatkossa hallituksen "vihreän Mahatman" pitäisi saada niin poliittiset päättäjät kuin kaikki kansalaiset tajuamaan, että ilmastonmuutos on ihmiskunnan vakavin uhka. Vielä suurempi haaste on saada päättäjät toimimaan; ilmastonmuutoksen uhka sinänsä tajutaan nykyään jo kohtuullisen hyvin.
"Haasteet ovat valtaisat, ja niihin on vastattava paljon nopeammin kuin vielä tajutaan. Juhlapuheet eivät enää riitä. Pitää olla valmiutta muutoksiin ja toimiin, jotka ehkä koskevat kipeästikin", Tynkkynen sanoo.
Tynkkysen palkaton pesti ilmastopoliittisena asiaintuntija on uusi. Ensimmäistä kertaa tehdään myös tulevaisuusselonteko ilmastopolitiikasta. Se valmistellaan osin rinnakkain hallituksen ilmasto- ja energiastrategian kanssa.
Ensi keväänä eduskunnalle annettava strategia, joka on selontekoa konkreettisempi, ulottuu vuoteen 2020. Selonteko visioi näkymiä vuoteen 2050 ja pitemmälle.
"Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomen pitää seuraavien noin 40 vuoden aikana muuttua vähähiiliseksi yhteiskunnaksi, jossa päästöjä tuotetaan noin viidesosa nykytasosta. Selonteossa pitää kartoittaa polkuja kohti tällaista Suomea. Se ei ole ihan mahdotonta, muttei yksinkertaistakaan."
Toinen hankala haaste liittyy Tynkkysen mukaan itse prosessiin: miten saadaan tehtyä järkevä tulevaisuusselonteko ja vietyä se koko koneiston läpi.
On toimittu väärin päin
Siihen, ettei Suomi ole vieläkään kunnolla herännyt toiminaan, on Oras Tynkkysen mielestä monia syitä.
"Yksi syy on asian hankaluus. On helpompaa puhua vain muutamista vuosista eteenpäin, mutta se on ongelman lakaisemista maton alle. Ongelma ei häviä sillä, että kuvitellaan maailman päättyvän vuonna 2012. "
"Silloin työ vasta toden teolla alkaa. Päästövähennykset tulevat tiukentumaan ja koventumaan. Se, mitä tehdään seuraavien viiden vuoden aikana, on vasta harjoittelua."
Tynkkysen mielestä on edesvastuutonta politiikkaa lykätä haasteita tuleville hallituksille ja miettiä ilmastopolitiikkaa vain muutaman vuoden aikajänteellä. "Onneksi nykyhallitus ottaa tuota pitemmän sihdin."
Suomi on Tynkkysen mielestä ollut ilmasto- ja energiapolitiikassaan myös liian passiivinen ja toiminut väärin päin.
"Suomen olisi pitänyt uskaltaa olla suunnannäyttäjä vaikka koko muulle maailmalle. Nyt ilmasto- ja energiapolitiikkaa on tehty pakon edessä EU:n sanelemana. Olisimme voineet ja olisi pitänyt valita toinen tie: esittää oma kansallinen visio ja toimenpiteet sekä olla proaktiivinen EU:n suuntaan. Nyt EU sanoo Suomelle, mitä meidän pitää tehdä."
EU-komissiolta on tulossa joulukuussa uusia vaatimuksia päästörajoituksissa ja uusiutuvan energian käytön lisäämisestä.
Tynkkynen huomauttaa, että kestävään päästötasoon pääsy vuona 2050 tarkoittaa, että jo vuoteen 2020 mennessä Suomessa pitää tapahtua erittäin paljon.
Euro on hyvä konsultti
Tynkkynen yrittää myös omilla aloitteillaan panna muut miettimään, mitä kaikkea voisi tehdä. Lakialoite muovikassiverosta ei tosin eduskuntaa hetkauttanut.
"Se oli käsittelyssä torstai-iltana. Keskustelu ei ollut kovin vilkas. Salissa oli minun lisäksi vain kokoomuksen Eero Akaan-Penttilä. Mutta lakialoitteita, jotka eivät juuri Suomessa toteudu, tehdään sen takia, että halutaan nostaa keskusteluun uusia avauksia."
Tynkkysen mukaan vastaava vero on ollut käytössä Irlannissa jo viisi vuotta. Heinäkuussa veroa nostettiin reiluun 20 senttiin kassilta.
Suomessa tunnetaan Tynkkysen mielestä huonosti erilaisia maailmalla käytössä olevia ympäristöveroja. "Meillä verokeskustelu aina palautuu liikenteeseen ja energiaan eli sähkön, bensan ja dieselin valmisteveroon. Olisi ihan paikallaan vähän avartaa ajattelua ja harkita välillä muitakin ympäristöveroja", Tynkkynen toivoo.
Hänen mukaansa euro on hyvä konsultti ilmasto- ja energiapolitiikassa. "Kun kestävien valintojen tekeminen on halpaa, valtaosa suomalaisista tekee niitä", Tynkkynen uskoo.
Kansalaiset ilmaisivat gallupissa juuri nihkeytensä ilmastoveroon. Tynkkynen kuittaa tämän toteamalla, että "jos veropolitiikkaa tehtäisiin mielipidetiedustelujen mukaan Suomessa ei olisi yhtään ainoaa veroa".
Ilmastotavoitteisiin päästään Tynkkysen mukaan monin eri keinoin. Verojen lisäksi apuna ovat päästökauppa, syöttötariffit, normiohjaus, tiedotus...
Aika edetä konkretiaan
"Suomessa ei ole edes ollut pitkän aikavälin ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Asiaa on tähän asti tarkasteltu kädestä suuhun -periaatteella. Esimerkiksi viime hallituskauden ilmasto- ja energiastrategia ulottui kuusi vuotta eteenpäin. Silloin eduskuntakin teki selväksi, ettei lyhyitä katsauksia enää tarvita."
Tynkkysen mukaan isossa osassa muuta läntistä maailmaa on visioita siitä, millä tolalla päästöjen pitää olla 20-30 vuoden - tai kuten Ranskassa jopa 50 vuoden - päästä.
"Iso-Britanniassa parlamentin käsittelyyn tulee laki, jossa lyödään sitovasti lukkoon, kuinka paljon päästöjä saa tuottaa vuonna 2050. Tämä on radikaali avaus, ja tällainen olisi harkitsemisen arvoista meilläkin", Tynkkynen sanoo.
Toisen esimerkin hän noukkii Hollannista. Siellä valmistellaan satelliittipaikannukseen perustuvia tiemaksuja. Tynkkysestä malli sopisi Suomeenkin. Sen avulla voisi porrastaa ruuhkamaksut ja vaikka vapauttaa Lapin ja Kainuun perukat maksusta. "Suomi on Baltian lisäksi ainoa manner-Euroopan maa, jossa ei ole mitään tiemaksuja."
Tynkkynen tuskailee, että Suomessa keskustelu energiapolitiikasta"palautuu lähes aina väsyttävään jankkaukseen ydinvoimasta".
"Tämä on suomalaisen keskustelun erityispiirre. Pitäisi nähdä, että energiapolitiikka on muutakin ja että ilmastopolitiikka on hirvittävän paljon muutakin kuin pelkkää energiapolitiikkaa."
Jos hallituksen energiastrategiassa juututaan samaan puuduttavaan väittelyyn, on Tynkkysen mukaan vaarana, että koko muu ilmastopolitiikka unohtuu.
Ilmasto- ja energiastrategia onkin Tynkkysen mielestä tärkeä välitesti sille, löytyykö päättäjiltä poliittista rohkeutta ja uskallusta viedä tarvittavat päätökset läpi.