Konflikti Yhdysvaltain ja Euroopan unionin sekä Venäjän välillä kiristyy päivä päivältä. Länsimaiden käyttöön ottamat pakotteet ja Venäjän torstaina julkaisemat vastatoimet tarkoittavat sitä, että välien selvittely uhkaa levitä täydeksi kauppasodaksi.
Näin käy, jos pakotekierteelle ei saada nopeasti loppupistettä. Sitä ei taas ole luvassa, ellei Venäjä muuta Ukrainan-politiikkaansa. Tätäkään ei ole näköpiirissä: päinvastoin Venäjä on tuonut sotilasliitto Naton mukaan taas joukkoja Ukrainan vastaiselle rajalleen.
Venäjä kieltää useiden maataloustuotteiden tuonnin maista, jotka ovat ottaneet käyttöön Venäjän vastaisia pakotteita.
Vastatoimien kohde ei ole yllätys. Venäjällä on kosolti kokemusta juuri maataloustuotteiden tuontikielloista milloin milläkin verukkeella.
Presidentti Vladimir Putin tuomitsi lännen talouspakotteet ”kaikkien normien ja sääntöjen” vastaisina. Normit ja säännöt eivät ole kyllä estäneet Venäjää käyttämästä mielivaltaisia tuontikieltoja.
Venäjä ei näytä tässä vaiheessa tarttuvan väläytettyyn mahdollisuuteen kieltää ylilentoja Siperiaan yli Aasiaan. Ylilentokielto olisi osunut sen omaan nilkkaan, sillä länsimaat olisivat varmasti vastanneet samalla mitalla.
Maatalouspakotteetkaan eivät ole ongelmattomia Venäjälle. Venäjän keskuspankki varoitti tiistaina, että halpojen maataloustuotteiden tuontikielto kiihdyttäisi inflaatiota.
Venäjällä puhutaan paljon tuonnin korvaamisesta omalla maataloustuotannolla. Sen kehittäminen vie kuitenkin aikaa.
Venäjän vastapakotteet tuntuvat etenkin pidempään jatkuessaan kipeästi Suomessa. Maataloustuotteiden osuus Suomen Venäjän-viennistä on vajaat kymmenen prosenttia. Vaikka vaikutukset osuvat alan yrityksiin kipeästi, siivu ei ole kokonaisviennin kannalta kovin paksu.
Lasku saattaa joka tapauksessa nousta satoihinmiljooniin euroihin. Pääministeri Alexander Stubb (kok.) sanoi keskiviikkona, että pakotteista voi seurata potentiaalisesti ”talouskriisi 2.0”. Siihen on kyllä vielä matkaa.
EU päätti pakotteista yhdessä. Siksi sen on vastattava yhdessä myös pakotteiden seurauksista. Suomen onkin haettava unionilta korvauksia pakotteista lankeavan laskun maksuun. Puola on jo näin tehnyt.
Stubbin lausunnot pakotteiden vaikutuksista ovat vaihdelleet, ehkäpä kesälomailun takia. Onkin paikallaan, että hän antaa eduskunnalle pakoteasiasta pääministerin ilmoituksen. Siihen ja hallituksen budjettiriiheen mennessä arviot pakotteiden ja vastapakotteiden vaikutuksista ehtivät täsmentyä.
Koska Suomi oli mukana päättämässä pakotteista, rintamasta ei voi livetä, vaikka vaihtoehto kuinka houkuttelisi.
Stubb kehotti ajattelemaan, mikä olisi ollut reaktio Suomessa, jos Itä-Ukrainan yllä olisi ammuttu Finnairin kone mukanaan vajaat 200 suomalaista. Miltä Suomessa silloin tuntuisi, jos jokin toinen EU-jäsen lipeäisi yhdessä sovituista vastatoimista?