Mitään kaivosta ei saada koskaan toimimaan niin, ettei se muuttaisi ympäristöä. Kun viranomaislupia myönnetään, kyse on yleisen edun ja yksityisten etujen keskinäisestä punninnasta. Kun pelisäännöt toiminnalle on luotu ja pantu paperille, pitää voida olettaa, että noita periaatteita ja sääntöjä noudatetaan.
Talvivaaran kaivos Sotkamossa on jo tähän mennessä takonut uutta vaurautta koko maakunnalle ja sen ulkopuolellekin. Kaivoksen työllistävä vaikutus on arvioitu yhteensä noin 2?000 työpaikaksi. Tämä valtava aluetaloudellinen merkitys ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että kaivosyhtiön sallittaisiin laistaa ympäristönsuojelusta ja kestävän kehityksen periaatteista.
Viimeksi mainitut asiat eivät Talvivaarassa näytä menneen niin kuin olisi pitänyt. Kaivoksen tuntumassa asuvat ihmiset ovat valittaneet sekä hajuhaitoista että lähellä kaivosta sijaitsevien järvien veden laadun jyrkästä heikkenemisestä.
Tilanteen aiheuttamasta hermostumisesta kertovat myös ympäristövaikutuksista tehdyt tutkintapyynnöt poliisille. Pyynnöt ovat tulleet paikallisilta kalastus- ja osakaskunnilta sekä kenties painavimpana Kainuun elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselta eli elyltä. Kolmas tutkintapyyntö liittyy epäilyyn väärin perustein hankitusta taloudellisesta edusta.
Paikallisten ihmisten ärtymyksen ymmärtää. 2010-luvun Suomessa sekä kaivokset että muut suuret tuotantolaitokset pitää pystyä rakentamaan ja pitämään toiminnassa niin, että niiden olennaiset ympäristövaikutukset pysyvät varsinaisen tuotantoalueen rajojen sisällä. Itsestään selvää on, että lupaehtoja pitää noudattaa. Talvivaarassa tässä näyttää seurauksista päätellen olevan vaikeuksia. Monet tuntevat tulleensa petetyiksi.
Samalla liki yksimielinen sympatia kaivosyhtiötä kohtaan on maakunnassa alkanut rakoilla. Syynä tähän on sekin, että Talvivaara ilmoitti viime vuonna aikeesta ryhtyä ottamaan kaivoksesta talteen myös uraania.
Vaikka tuon toiminnan aloittaminen ei ainakaan viranomaisten mukaan lisää ympäristön säteilymäärää, asia tuli paikallisten ihmisten näkökulmasta puskan takaa. On vielä näkemättä, miten uraanin talteenoton mahdollinen aloitus vaikuttaa Sotkamon seudun matkailuimagoon. Ehkä ei merkittävästi, jos kaikki menee suunnitellusti.
Epäilyjä vain ei hälvennä se, että kaivoksen haju- ja vesistövaikutuksetkaan eivät ole olleet sellaisia, mitä niiden etukäteen piti olla.
On ymmärrettävää, että uuden kaivoksen ja sen uuden tuotantomenetelmän käyttöönottoon voi liittyä yllätyksiä. Kovin pitkään ei ongelmapäästöjä voi niihin vedoten selittää. Talvivaara Oy:n pitää hoitaa päästöongelmat kuntoon nopeasti. Viranomaisten asia on valvoa ja varmistaa, että puutteet korjataan. Ely-keskuksen tutkintapyyntö kertoo, että viranomaiset ovat nyt hereillä.
Kaivostoiminta elää Suomessa renessanssia ja hyvä niin. Talvivaaran ongelmista pitää ottaa oppia myös tulevien kaivospaikkakuntien ihmisten ja ympäristön tähden. Vaurautta ei pidä kasvattaa ihmisten elämänlaatua ja luontoarvoja tuhoamalla.