Sotkamo Rahassa mitattuna Talvivaaran kaivoksen työmaa on suurin heti Olkiluodon ydinvoimalatyömaan jälkeen Suomessa menossa olevista rakennushankkeista. Työvoimaa Talvivaarassa on noin viisisataa, neljäsosa Olkiluodon työmaan vahvuudesta, mutta alueena Talvivaaran työmaa on suurin.
Kuhina on Talvivaarassa melkoinen. Missä vielä viime kevättalvella humisi kuusikko, on nyt tasaista altaanpohjaa ja liuotuskasan perustaa, kivenmurskaamoja, nostokurkia, rakennusten perustuksia ja iso parakkikylä, jossa on työmaan toimistot ja työmaaruokala.
Syksyn runsaat sateet ovat vetelöittäneet alueen tiet ja pintamaat, joten rapa roiskuu ulkotöissä. Ihmisten kurakuorrutteisista työvaatteista erottuu sinistä ja huomiokeltaista väriä.
"Kun kaivos on toiminnassa, kaikki vesisade tulee laariin", Talvivaaran ympäristöpäällikkö Heikki Kovalainen kääntää kurjan sään eduksi. Talvivaarassa nikkeli ja muut arvometallit irrotetaan bioliuotuksella ja luonnon sade vähentää kastelun tarvetta.
Loppukesällä vesimassat mursivat eteläisen selkeytysaltaan padon ja maa-ainesta valui kaivosalueelta veden mukana. Pato on nyt korjattu ja vahvistettu. Lähiasukkaiden pelkäämiä kemikaaleja kaivosalueella ei käytetä.
Maansiirtoa ja rakentamista
Varsinainen kaivostoiminta alkaa huhtikuussa. Nyt Talvivaarassa rakennetaan muun muassa metallien talteenottolaitosta, biokasaliuotuskenttiä ja kipsisakka-allasta. Työmailla on kymmeniä urakoitsijoita sekä maanrakennus- että talonrakennustöissä. Koneita on käytössä noin 350.
Kiveä Talvivaarassa jo murskataan, mutta vasta tarvekiveä, jota käytetään esimerkiksi liuotuskenttien pohjarakenteisiin ja tietöihin. Kaivosalueelle on rakennettu uusi tieyhteys.
Talvivaaraan vedetään voimalinja Otanmäen suunnasta. Rautatie rakennetaan Murtomäestä Savon radalta. Kun kaivos toimii, sen tuotteet kuljetetaan pääasiassa junalla.
Talvivaaraan tulee kaksi avolouhosta, Kuusilampi ja Kolmisoppi. Jos Eiffel-torni seisoisi valmiin louhoksen pohjalla, vain antennin huippu näkyisi. Talvivaaran avolouhoksista tulee 300 metriä syviä.
Louhoksista malmikivi viedään dumppereilla murskattavaksi alle 8 millimetrin kokoisiksi rakeiksi. Murskattu kivi kasataan aumaksi tiiviisti pohjustetun liuotuskentän päälle ja se saa muhia kaksi tai kolme vuotta. Sinä aikana luonnon bakteerit liuottavat kivestä metalleja.
Metalli valuu veden mukana putkia pitkin talteenottolaitokseen noin 1 200 kuution tuntivauhtia. Liuotuskentän pohjalla on muun muassa kaksimillinen muovi ja bentoniittimatto, jotka estävät metallien ja veden karkaamisen luontoon. Liotuskasoja tulee neljä, Kooltaan yhteensä 800 metriä kertaa 2 400 metriä.
Liuotuskasasta kivimurske siirretään hihnaa pitkin toiseen kasaan, sekundäärikasaan, jossa metalleja irtoaa vielä jonkin verran. Sekundäärikasa on samalla kiven loppusijoituspaikka. Se peitetään ja maisemoidaan.
Metallit liuoksesta jauheeksi
Metallien talteenottolaitos alkaa toimia ensi vuoden lokakuussa. Siellä metalliliuoksesta saostetaan kupari, sinkki, nikkeli ja koboltti. Maailmalle metallit lähtevät jauheena, jossa on kosteutta vielä noin 40 prosenttia.
Metallien talteenoton jälkeen pitää vielä neutralisoida rikkihappopitoinen liuos kalkilla ja syntyy kipsisakkaa. Se saostetaan. Talvivaaran kaivosalue on Sotkamon puolella, mutta kipsisakka-allas on Kajaanin alueella.
Talvivaaran ympäristöluvalla on tiukat ehdot. Esimerkiksi vesien selkeytysaltaista on otettava vesinäytteet päivittäin. Alue on vedenjakajalla, joten vesi virtaa sekä etelään Vuoksen vesistöön että pohjoiseen kohti Pohjanlahtea.
Erityisen seurattavia lajeja ovat liito-oravat, lepakot, kangasrousku ja kekomuurahaiset. Esimerkiksi Kainuun yleisimmästä ruokasienestä, kangasrouskusta, seurataan raskasmetallipitoisuuksia kymmenellä koealalla.