Presidentti Tarja Halosta kiinnostivat kaivoksen ympäristöasiat. Hänelle esiteltiin muun muassa nikkelin biokasaliuotusta, jossa luonnon bakteerit irrottavat metallin kivistä. Menetelmä toimii Suomen talvipakkasissakin. Halonen vertasikin biokasaliuotusta kompostiiin.
Presidentti tutki myös liuotuskenttien pohjustusta. Hänelle kerrottiin, että Talvivaara saa tiiviin bentoniittipohjustuksen reilusti halvemmalla neliötä kohti kuin Ämmässuon kaatopaikka Espoossa, sillä mittakaava on jättiläismäinen ja bentoniittimatosta saadaan suuret paljousalennukset.
Talvivaaran jätevesialtaat on mitoitettu niin, että vikatilanteissa niissä riittää tilaa. Presidentti kysyi Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perältä, mitä tapahtuisi, jos kaikesta huolimatta metallipitoista vettä pääsisi luontoon.
Perän mukaan kaivoksen etu on sama kuin ympäristönsuojelijoidenkin, koska kaivoksen arvotavaraa eli metalleja ei haluta päästää kassan ohi. Jos jätevettä valuisi luontoon, vesistön ph laskisi tilapäisesti ja metalleja löytyisi vedestä, mutta pitoisuudet laimenisivat nopeasti. Perä arvioi, että kalakuolemia ei aiheutuisi missään tapauksessa.