Pääkirjoitus

Tal­vi­vaa­ran vir­heis­tä vii­sas­ta ottaa opiksi

Sotkamossa sijaitseva Talvivaaran kaivos on suhtautunut välinpitämättömästi ympäristöön. Siitä ei ole epäilystä, sillä kaivos on ylittänyt sille asetut päästörajat moneen kertaan.

Sotkamossa sijaitseva Talvivaaran kaivos on suhtautunut välinpitämättömästi ympäristöön. Siitä ei ole epäilystä, sillä kaivos on ylittänyt sille asetut päästörajat moneen kertaan.

Ympäristöehtojen noudattamista valvova Kainuun Ely-keskus on antanut yhtiölle 38 huomautusta ja kymmenen kehotusta saattaa asiat ympäristölain ja ympäristöluvan mukaisiksi. Näin ei ole tapahtunut.

Talvivaaran toiminta on ollut suomalaisittain niin poikkeuksellista, että se on joutunut ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr.) suurennuslasin alle.

Kaivoksen lähialueen ihmiset ovat havainneet ympäristömuutokset hajuhaittoina ja järvivesien pilaantumisena. Viranomaisten tekemissä mittauksissa on todettu päästöjä vesistössä peräti 30 kilometrin etäisyydellä kaivoksesta. Jos saastuttaminen jatkuu, päästöt kulkeutuvat Oulujärveen saakka.

Kaivosyhtiö on Ely-keskuksen kehotuksesta parantanut tapojaan, mutta ongelmat ovat osoittautuneet niin monimutkaisiksi ja laajoiksi, että tuloksia syntyy hitaasti.

Talvivaaran taloudellinen merkitys Kainuulle on valtava. Tämä ei kuitenkaan oikeuta tuhoamaan ympäristöä. Mitä suuremmaksi ympäristöongelmien annetaan kasvaa, sitä kielteisempi vaikutus niillä on matkailulle, joka on niinikään tärkeä toimeentulolähde alueella.

Kaivostoiminta laajenee lähivuosina merkittävästi Pohjois-Suomessa. Jo peruslähtökohdiltaan se on toimintaa, joka jättää jälkensä ympäristöön.

Tämän vuoksi on tärkeää, ettei huolen kantaminen ympäristöstä jää vain korulauseeksi, vaan että se otetaan vakavasti toiminnan alusta lähtien.

Talvivaaralla on koko alan kannalta suuri imagoarvo.