Pääseekö kaivosyhtiö Talvivaara yrityssaneeraukseen vai päätyykö yhtiö konkurssiin? Siitä saadaan uutta tietoa ensi tiistaina, kun selvitysmies Pekka Jaatinen toimittaa saneerausehdotuksensa Espoon käräjäoikeuteen.
Saneeraus on siis yhtiön ja selvitysmiehen mukaan mahdollinen. Käräjäoikeus päättää saneerausluvasta myöhemmin velkojien lausumia kuultuaan.
Talvivaaralla on velkaa toista miljardia euroa. Yhtiön suurimmat velkojat ovat vaihtovelkakirjalainojen välittäjä BNY Corporate Trustee Services ja kaivosyhtiö Nyrstar.
- Saneerausmenettelyn näkökulmasta velka ei ole muuttunut siitä, mitä se on menettelyn alkuhetkillä ollut. Uudet velat yhtiö on pystynyt hoitamaan, Jaatinen sanoi tiistaina STT:lle.
Oikeuden päätöstä velkajärjestelystä joudutaan odottamaan vielä hyvän aikaa, sillä jo laajan velkoja- ja omistajakunnan vuoksi selvitysmies tekee lähikuukausina käräjäoikeudelle vielä täydennetyn ehdotuksen saneerauksesta.
Rahoituksen näkökulmasta on lähestulkoon sama, meneekö yhtiö konkurssiin vai saneeraukseen, sanoo Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori, Osakesäästäjien keskusliiton toimitusjohtaja Timo Rothovius.
Konkurssin yhteydessä yritys siirtyy käytännössä velkojille, eikä Talvivaaralla silloin riitä omaisuutta velkojen kattamiseen.
- Kalusto ja laitteet ovat realisoitavissa, mutta niiden arvo on vähäinen velkoihin nähden.
Sotkamossa suuri huoli ympäristöstä
Kainuun Sotkamossa päällimmäisenä on huoli ympäristöstä, koska matkailu on alueelle tärkeä ja kasvava elinkeino.
Asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, miten Sotkamon kaivos voitaisiin sulkea, jos Talvivaara menisi konkurssiin. Viime vuonna luonto- ja ympäristöaktiivien asiantuntijaryhmä arvioi, että kaivoksen bioliuotusprosessin alasajamiseen menisi pari vuotta.
Kaivoksen ympäristölupaa varten laadittiin sulkemissuunnitelma vuonna 2009. Siinä arvioidaan, että sulkemisen jälkeenkin aluetta pitäisi tarkkailla vähintään 30 vuotta ympäristövaikutusten varalta.
- Jos kaivos suljetaan, jälkityöt on tehtävä ja silloin ei varmaan puhuta pienistä summista. Ei kunnalta löydy sellaisia rahoja, sanoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Osmo Polvinen (vas.).
Kaivos työllistää lähes 200 sotkamolaista. Kunnanjohtaja Petri Kauppisen mukaan kunnan verotuloissa vaikutus on viiden prosentin luokkaa.
Sotkamo on 2000-luvulla menettänyt useita tärkeitä työllistäjiä, kuten Valion meijerin, Kauppinen muistuttaa.
- Siitä huolimatta työpaikkoja on pystytty säilyttämään. Kaivosteollisuudella on ollut siinä iso merkitys.