Tal­vi­vaa­ran kai­vok­sen pois­to­put­ki Nuas­jär­veen vai­kut­ta­nut järven hap­pi­ti­lan­tee­seen ja eliös­töön – järvi kui­ten­kin yhä vir­kis­tys­käyt­tö­kel­poi­nen

Talvivaaran kaivoksen käsiteltyjen jätevesien johtaminen Nuasjärveen on johtanut happikatoon ja pohjaeliöstöjen muutoksiin poistoputken läheisyydessä, kertoo Helsingin yliopiston ekosysteemit ja ympäristö -tutkimusohjelmassa tehty tutkimus.

Nuasjärvi on iso, lähes 100 neliökilometrin kokoinen järvi. Muutokset voivat näkyä siinä hitaasti.
Nuasjärvi on iso, lähes 100 neliökilometrin kokoinen järvi. Muutokset voivat näkyä siinä hitaasti.
Kuva: Reijo Haukia

Talvivaaran kaivoksen käsiteltyjen jätevesien johtaminen Nuasjärveen on johtanut happikatoon ja pohjaeliöstöjen muutoksiin poistoputken läheisyydessä, kertoo Helsingin yliopiston ekosysteemit ja ympäristö -tutkimusohjelmassa tehty tutkimus. 

Järven pohjassa sijaitsevan putken läheisyydessä eliöstö on köyhtynyt niin, että se muistuttaa saastuneen järven lajistoa. Muutoksia havaittiin erityisesti pohjassa eläneiden surviaissääskien lajikoostumuksissa ja -määrissä.

Muutokset johtuvat veden suolaantumisesta, sillä putken mukana järveen kulkeutuu sulfaatteja, kertoo kolmihenkisen tutkijaryhmän puolesta ekologian dosentti Jan Weckström. Weckströmin, dosentti Tomi Luodon ja filosofian tohtori Jaakko Leppäsen muodostama ryhmä on aiemmin tutkinut kaivosta lähempänä olevien Jormasjärven ja Kivijärven tilaa.

–  Niissä näkyy sama homma: sulfaattipitoinen vesi suolaa järvivettä niin paljon, että se kerrostuu voimakkaasti. Sen jälkeen pohjasta alkaa happi loppua, mikä johtaa lajistomuutoksiin, Weckström kertoo.

Tutkija pelkää vaikutusten kerääntymistä

Nuasjärven pintaosissa ja kauempana poistoputkesta muutokset ovat olleet vähäisiä. Niissä vesi kiertää yhä ja kokonaisuutena vedenlaatu ei ole kärsinyt, Weckström sanoo.

–  Käsittääkseni järvi on hyvinkin virkistyskäyttökelpoinen ja kaloja pystyy syömään. Olen tosin lukenut, että järven ammattikalastajien tuotteita ei enää osteta entiseen tapaan. Kyse on enemmänkin imagotappiosta, hän pohtii.

Tutkijan mukaan Nuasjärvi on iso, lähes 100 neliökilometrin kokoinen järvi, jossa mahdolliset muutokset näkyvät hitaasti. Hänen mukaansa on kuitenkin mahdollista, että kaivoksen ympäristövaikutukset kerääntyvät myös Nuasjärveen ajan kanssa. Sen estäminen vaatisi päästöjen loppumista tai laimentamista.

–  Kun jätevesiä pumpataan järveen jatkuvasti se kerrostuu syvänteisiin ja levittäytyy ajan kuluessa syvänteestä toiseen.

Terrafamen omistaman Talvivaaran kaivoksen käsittelyvesiä on johdettu Nuasjärveen marraskuusta 2015 alkaen.