Kuusamossa on kamppailtu pitkään, voidaanko paikkakunnalla avata kultakaivos. Kuusamolaisten mielipiteet asiassa jakautuvat vahvasti kahtia.
Erityisesti matkailuväki on ilmaissut huolensa kaivoksen vaikutuksista omiin liiketoimiinsa. Niinikään ympäristönsuojelijat pelkäävät ainutlaatuisen luonnon tuhoutumista. Vaa’an toisessa kupissa painavat uudet työpaikat, joita kaivos toisi ja joita Kuusamo toki tarvitsee.
Iso kysymys on, ovatko eri ryhmien edut yhdistettävissä. Vai onko päättäjien vain ratkaistava, mitkä näkökulmat painavat vaakakupissa eniten ja toimittava sen mukaisesti?
Kaivosteollisuus on perustaltaan aina ympäristöä muuttavaa. Ei olekaan sellaista kaivosta, josta ympäristö ei jossain määrin kärsi.
Tämän vahvistaa myös Kuusamoon suunnitteilla olevasta kultakaivoksesta juuri julkaistu ympäristövaikutusten arviointi (yva). Kaivostoiminta rasittaa lähialueen vesiä, kasveja, kaloja ja muuta eliöstöä sekä jättää maisemaan pysyvät jäljet.
Kuusamolaisten arvioidessa kaivoksen vaikutuksia vastapainoksi on nostettu matkailu, joka antaa työtä noin 800 ihmiselle ja on paikkakunnan suurin työllistäjä.
Matkailu perustuu pitkälle mielikuviin. Kuusamosta on luotu kuvaa puhtaan luonnon tyyssijana. Matkailualalla pelätäänkin, että maine kärsii kaivoksen tulosta.
Aina ei nähdä sitä, että myös matkailu rasittaa luontoa. Ei tarvitse kuin katsoa Kuusamon sampoa Rukaa, jossa ihmisen kädenjälki näkyy sekä hyvässä että pahassa. Puhumattakaan moottorikelkkailusta ja muista vastaavista nykyajan menopeleistä, joilla jyristetään pitkin erämaita.
Rukan päältä avautuva erämaamaisema on upea. Sitä voi pitää suorastaan kansallismaisemana, jota ei soisi tärveltävän. Mikäli on uskominen ympäristövaikutusten selvitykseen, maisemalliset vaikutukset jäisivät melko vähäisiksi.
Selvityksen perusteella kaivos olisi toteutettavissa ilman, että siitä aiheutuisi kohtuutonta rasitetta ympäristölle. Vaikka kaivosta suunnitellaan lähelle matkailun kannalta merkittävää Kitkajokea, selvityksen mukaan kaivosvedet eivät missään tilanteessa pääsisi jokeen saakka.
Kaiken kaikkiaan kaivoksen kielteiset vaikutukset selvitys arvioi jäävän lähinnä kaivosalueen läheisyyteen.
Sotkamossa ei ole vielä havaittu, että Talvivaaran kaivoksesta olisi ollut haittaa matkailulle. Talvivaaran tunnetut ympäristöongelmat kuitenkin vaikuttavat ihmisten asenteisiin Kuusamossa saakka. Pelätään, että lupauksista huolimatta todellisuus on Talvivaaran kaltainen, vaikka tuotantoprosessit ovatkin aivan erilaiset. Kysymys on tässäkin mielikuvista.
Kaivostoimintaa Kuusamoon suunnittelevan australialaisyrityksen suomalainen tytäryhtiö lupaa, ettei toimintaa aloiteta ilman paikallisten ihmisten hyväksyntää. Lupaus on tärkeä ja luottamusta herättävä. Avaimet ovat nyt kuusamolaisissa käsissä. Kysymys on heidän tahdostaan.