Hallitus yrittää pelastaa Talvivaaran kaivoksesta sen mitä pelastettavissa on käymällä veronmaksajien kukkarolla. Lisätalousarvioon esitetään yleisen hätänumeron lukemaa, 112 miljoonaa euroa. Se käytettäisiin valtion kokonaan omistaman Terrafame Oy:n pääomittamiseen.
Operaatiolla hallitus viestii, että valtio ottaa ainakin tässä tilanteessa lisää taloudellista vastuuta kaivoksesta. Lisärahoituksen halutaan rohkaisevan yksityisiä sijoittajia mukaan, jotta Talvivaaran kaivoksen toiminta voisi jatkua.
Terrafame Oy on tehnyt brittiläisen sijoitusyhtiö Audley Capital Advisorsin kanssa investointisopimuksen, jonka mukaan valtio omistaisi Terrafamen kautta 15 prosenttia ja Audley 85 prosenttia Talvivaaran uudesta kaivosyhtiöstä.
Audley ilmoitti kuitenkin toukokuussa, että sillä on vaikeuksia saada kasaan tarvittavaa rahoitusta. Kaivoshankkeeseen sisältyy useita riskejä. Sijoittajat karttavat huonomaineista Talvivaaraa, eikä nikkelin markkinatilanne ole nyt paras mahdollinen. Myös liian veden purku kaivosalueelta ympäristöystävällisesti on yksi suurista haasteista.
Valtion lisäksi Talvivaaran tarvitsee uskottavia omistajia tämän kesän aikana, jotta liiketoiminta lähtisi liikkeelle. Uusilla omistajilla on sitten aikaa enintään pari vuotta panna Talvivaara kuntoon.
Yrityssaneerauksessa oleva Talvivaaran emoyhtiö kokoontuu ensi viikolla yhtiökokoukseensa. Pörssiyhtiön osakkeenomistajien sekä myös velkojien etu olisi, jos emoyhtiö välttäisi konkurssin ja pääsisi jollakin tavalla mukaan mahdolliseen uuteen Talvivaaran kaivoksen pyörittäjäyhtiöön.
Talvivaarassa pitää joka tapauksessa päästä louhimaan pikaisesti. Kaivoksen perustaja Pekka Perä kuvasi Ylen haastattelussa aikataulua tiukaksi, mutta hänen mielestään se mahdollistaa kaivoksen uudelleen ylösajon.
Alasajo Talvivaarassa olisi mittava menetys ennen kaikkea Kainuulle, sen aluetaloudelle ja työllisyydelle. Kainuussa on muutenkin vaikea työttömyystilanne, joka pahentuisi äärirajoille, jos kaivostoiminta loppuisi Talvivaarassa.
Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan Hietasen hahmoa mukaillen voi todeta, että Talvivaaran nykyisessä tilanteessa ei kaivata syyllisiä, vaan konekivääriä ja Lahtista eli yhtiöjärjestelyä ja uusia omistajia, jotka saisivat kaivoksen toimimaan liiketaloudellisesti kannattavasti ja ympäristöystävällisesti.
On joka tapauksessa selvää, että veronmaksajien piikki ei voi olla koko ajan auki kuten uusi elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) totesi keskiviikkona. Talvivaara syö tällä hetkellä veronmaksajien rahoja noin 11 miljoonaa kuukaudessa, mikä tarkoittaa 15 000 euroa joka tunti ympäri vuorokauden.
Talvivaaran alasajo on viimeinen vaihtoehto, koska silloin kaikki kaatuisi täysin veronmaksajien syliin. Kaivoksen lopettaminen arvioidaan vuosikausien, jopa seitsemän vuoden urakaksi, jossa palaisi elinkeinoministeriön laskelmien mukaan valtion rahaa vähintään 300 miljoonaa euroa.
Pääkirjoitus