Suomen yhteensä 74 seutukunnasta mielialat ovat tällä hetkellä iloisimmat Kajaanin seutukunnassa. Myös toisessa pohjoisessa seutukunnassa, Tunturi-Lapissa on lähikuukaudet silattu vahvoilla kasvu-odotuksilla.
Työvoima- ja elinkeinokeskusten ja muiden alueellisten toimijoiden tekemän tuoreen arvion mukaan Kainuussa elinkeinoelämän eli yritysten toimintaedellytykset tulevat parantumaan lähikuukausina huomattavasti. Kajaanin seutukunnassa odotukset nojaavat Talvivaaran kaivoshankkeeseen sekä Sotkamon Vuokatissa erinomaisiksi nähtyihin matkailun kehitysnäkymiin. Mutta tilanne on toinen, selkeästi vaisumpi jo heti naapurissa, Kehys-Kainuun seutukunnassa.
Kajaanin seutukunnassa vahvoja kasvu-odotuksia hieman varjostaa epävarmuus siitä, miten yritykset tulevat saamaan haluamiaan työntekijöitä. Toisaalta seutukunnassa uskotaan työllisyyden parantuvan oleellisesti. Mutta toisaalta samalla nähdään, että yritysten mahdollisuudet palkata työntekijöitä heikkenevät voimakkaasti.
Arvioiden mukaan työttömyys alenee vain "jonkin verran", mikä merkinnee, ettei Kajaanin seutukunnassa työntekijöiden kysyntä ja tarjonta kohtaa läheskään parhaalla tavalla.
Kajaanin seutukunnan tavoin Itä-Lapin seutukunnassa vankat odotukset nojaavat matkailun kehitysnäkymiin sekä kaivostoimintaan, erityisesti syksyllä Kittilässä avattavaan Suurkuusikon kaivokseen.
Mutta myös Itä-lapissa mietityttää se, miten kuntien väkimäärä riittää ja alueen työvoimatarjonta ja yritysten kasvavat tarpeet kohtaavat. Arvioiden mukaan työllisyys kuitenkin kyllä jonkin verran seutukunnassa paranee ja työttömyys heikkenee.
Pohjois-Pohjanmaan seutukunnissa tunnelmat ovat Kainuuta ja Lappia tasaisemmat. Pohjois-Pohjanmaalla kehityksen seuraavan puolen vuoden aikana ennakoidaan säilyvän nykytasollaan ellei hieman parantuvankin. Myönteisimmäksi tuleva kehitys ennakoidaan Raahen seutukunnassa
Pohjois-Pohjanmaalle ja erityisesti Oulun seudulle tärkeän ITC-alan uskotaan jatkavan edelleen vahvana, vaikka se elääkin selkeästi voimakkaan rakennemuutoksen aikaa: Yritykset vahvistavat alueella vielä tuotekehitystään, mutta siirtävät sitten tuotantoaan enenevästi edullisempien kustannusten alueille ja maihin.
TE-keskukset kokoavat alueelliset kehitysnäkymät, jotta eri toimijoilla olisi mahdollisimman hyvä käsitys alueen yritysten nykytilasta ja lähitulevaisuudesta.
Elinkeinoelämän kehitysarviossa tarkastellaan alueen keskeisten toimialojen näkymiä, yritysten yleistä aktiivisuutta ja kiinnostusta investointeihin sekä uusien ja kasvuyritysten syntymistä.
Arvioinnin kohteena ovat kullakin alueella myös työllisyys- ja työpaikkakehitys sekä työvoiman saatavuus.