Venäjällä on voitu hyvinkin laskeskella hintaa Karjalalle. Näin sanoo 1990-luvun alussa Suomen Moskovan-suurlähettiläänä toiminut Heikki Talvitie.
Samoihin aikoihin Venäjän apulaisulkoministerinä ollut Andrei Fjodorov kirjoitti viime viikolla lehtiartikkelissaan, että venäläistyöryhmä olisi määritellyt Karjalan hinnaksi 15 miljardia dollaria eli 13,5 miljardia euroa.
Talvitie tuntee Fjodorovin ja pitää häntä luotettavana lähteenä. "En epäile, etteikö Fjodorov ole käynyt tämän kaltaisia keskusteluja. Mikä ihmeen intressi hänellä olisi olla vilpillinen tällaisessa asiassa?", Talvitie kysyy.
Fjodor tosin valitsi 1993:n vallankaappausyrityksen aikoihin väärin lähtiessään kaapparijohtaja Aleksandr Rutskoin
kelkkaan.
Fjodorovilla ei ole Talvitien mielestä silti mitään syytä käyttää Karjala-väitteitään koston välineenä.
Fjodorov ei joutunut sivuraiteelle. Hän on nykyisin ei-valtiollisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen neuvoston johtaja.
Suomelaiset jännittyneinä
Talvitie muistaa, että Fjodorov kävi syyskuun 1993 kaappausviikolla selostamalla Suomen johdolle Venäjän tilannetta. Fjodorov tapasi ainakin silloisen pääministerin Esko Ahon ja valtiosihteeri Martti Ahtisaaren.
"Kun Fjodorov tuli takaisin Moskovaan, tuli hän lounaalle lähetystöömme. Siinä puhuttiin niitä näitä. Mutta hän sanoi myös, että suomalaiset olivat olleet Helsingissä kovin jännittyneitä", Heikki Talvitie kertoo.
Talvitie lisää kuitenkin, ettei sen paremmin Fjodorov kuin muutkaan venäläiset missään vaiheessa puhuneet hänen kanssaan Karjalan palauttamisesta.
Virallisia kontakteja
ei otettu
Fjodorov sanoo, että hänellä "oli kontakteja" suomalaisiin. "Siihen minun on vaikea ottaa kantaa, koska kaikenlaisia huhuja kulki silloin edestakaisin", Talvitie kommentoi. "Oletan silti, että jos he olisivat kääntyneet lähettilään puoleen, olisi se voitu tulkita jonkinlaiseksi viralliseksi lähestymiseksi", Talvitie pohtii.
Mutta Talvitie uskoo, että jos asiassa olisi ollut jotakin vakavaa vireillä, olisi se kantautunut hänen korviinsa. "Kyllä sen on täytynyt olla heidän sisäisiä juttujaan." Suurlähettiläs Talvitie muistuttaa, että Suomi yritti lähihistorian dramaattisina hetkinä olla keikuttamatta venettä.
"Kun Venäjä oli kaaoksessa, me pyrimme pitämään kaaoksen pois Suomen ja Venäjän suhteista. Pelattiin äärimmäisen paljon varman päälle. En ole jälkikäteenkään löytänyt yhtään syytä, että Suomen intressissä olisi ollut avata rajakysymys Venäjän kanssa", Talvitie analysoi.
1990-luvun alussa tapahtui itäisessä naapurissamme isoja asioita: Neuvostoliitto hajosi osiin, valtion jättiomaisuus yksityistettiin. Tässä perspektiivissä ei olisi Talvitien mielestä ollut yllätys, vaikka joissakin piireissä olisi pohdiskeltu ja laskeskeltu maan osien myymistä.
Suomen omasta Karjala-työryhmästä Talvitie ei tiedä mitään.
Ulkoministeriön poliittinen alivaltiosihteeri Jaakko Blomberg on kertonut Kainuun Sanomille, että ulkoministeriössä laskettiin hinta Karjalan palauttamiselle. "Jaakko Blomberg on hyvin vakavasti otettava toimija", Talvitie kuvaa diplomaattikollegaansa.