Suomalaisten yhtenäisyys rakoili Suomussalmen pohjoisosissa talvisodan aikana. Neuvostojoukkojen miehitettyä seudun joulukuussa 1939 sosialismin aatetta edistämään perustettiin erityinen Ruhtinaansalmen Toimeenpaneva Komitea, jonka toimintaan osallistui myös paikallisia ihmisiä.
"Silloin alueella alkoi Stalinin ajan vainoharhainen vihollisten metsästys. Hulluinta asiassa oli, että puna-armeijan teloitusryhmän eteen päätyi myös Neuvostoliittoa kannattanut suomussalmelainen. Hänet ilmiantoi toinen toveri", toteaa filosofian maisteri Mika Kulju.
Yhteistyötä tehneet muun muassa antoivat ilmi suojeluskuntalaisia ja muita sosialismin vastustajia, joista muutamia neuvostoliittolaiset surmasivat miehitysaikana.
Lisäksi Neuvostoliiton puolella teloitettiin Kuljun mukaan ainakin 12 suomalaista, jotka oli viety sinne joko pakolla tai jotka olivat lähteneet vapaaehtoisesti.
Suomalaisten vallattua takaisin Suomussalmen alueen kuusi neuvostoliittolaisten kanssa yhteistyötä tehnyttä teloitettiin.
Lisäksi heti talvisodan jälkeen tuomittiin 26 Neuvostoliitosta Suomeen palannutta suomussalmelaista 8--12 vuodeksi vankeuteen maanpetoksellisesta toiminnasta.
"Vankilatuomion mahdollisuus täytyi olla Suomeen palanneiden tiedossa. Tästä huolimatta he arvioivat Neuvostoliiton puolella talvella saamiensa kokemusten perusteella paluun Suomeen paremmaksi vaihtoehdoksi", Kulju sanoo.
Mika Kuljun teos Raatteen tie (Ajatus Kirjat) julkistetaan tiistaina.