Tal­vi­so­das­sa te­loi­tet­tiin si­vii­le­jä va­koi­lus­ta

Suomalaisten yhtenäisyys rakoili Suomussalmen pohjoisosissa talvisodan aikana. Neuvostojoukkojen miehitettyä seudun joulukuussa 1939 sosialismin aatetta edistämään perustettiin erityinen Ruhtinaansalmen Toimeenpaneva Komitea, jonka toimintaan osallistui myös paikallisia ihmisiä.

Suomalaisten yhtenäisyys rakoili Suomussalmen pohjoisosissa talvisodan aikana. Neuvostojoukkojen miehitettyä seudun joulukuussa 1939 sosialismin aatetta edistämään perustettiin erityinen Ruhtinaansalmen Toimeenpaneva Komitea, jonka toimintaan osallistui myös paikallisia ihmisiä.

- Silloin alueella alkoi Stalinin ajan vainoharhainen vihollisten metsästys. Hulluinta asiassa oli, että puna-armeijan teloitusryhmän eteen päätyi myös Neuvostoliittoa kannattanut suomussalmelainen. Hänet ilmiantoi toinen toveri, toteaa filosofian maisteri Mika Kulju.

Yhteistyötä tehneet muun muassa antoivat ilmi suojeluskuntalaisia ja muita sosialismin vastustajia, joista muutamia neuvostoliittolaiset surmasivat miehitysaikana.

Suomalaisten vallattua takaisin Suomussalmen alueen kuusi neuvostoliittolaisten kanssa yhteistyötä tehnyttä teloitettiin.

Lisäksi heti talvisodan jälkeen tuomittiin 26 Neuvostoliitosta Suomeen palannutta suomussalmelaista 8-12 vuodeksi vankeuteen maanpetoksellisesta toiminnasta.

Mika Kuljun teos Raatteen tie (Ajatus Kirjat) julkistetaan huomenna.

Ilmoita asiavirheestä