Tal­vi­so­dan ta­pah­tu­mat py­säyt­tä­vät kävijän

Jyrkänkosken talvisodan taistelutanner Kuhmossa Nurmes-tien varressa muistuttaa hyvin pitkälle sitä aluetta, jolla joulukuussa 1939 käytiin talvisodan kovimpiin kuuluneet taistelut.

Parolasta lainassa. Tällainen kevyt T-26 taisteluvaunu tuhottiin 19. joulukuuta 1939 melkein tälle paikalle, kertoo Heikki Pitäjämäki. Vaunu on lainassa Parolan panssarimuseosta.
Parolasta lainassa. Tällainen kevyt T-26 taisteluvaunu tuhottiin 19. joulukuuta 1939 melkein tälle paikalle, kertoo Heikki Pitäjämäki. Vaunu on lainassa Parolan panssarimuseosta.
Kuva: Seppo Karppinen

Kuhmo

Jyrkänkosken talvisodan taistelutanner Kuhmossa Nurmes-tien varressa muistuttaa hyvin pitkälle sitä aluetta, jolla joulukuussa 1939 käytiin talvisodan kovimpiin kuuluneet taistelut.

Kuhmon kaupunki ja kuhmolaiset reserviläiset ovat tehneet reilun kymmenen vuoden aikana kovan työn alueen entistyksessä. Mukana on ollut myös museovirasto. Jyrkänkoski on nimetty viralliseksi ulkomuseoalueeksi.

Reserviläisjärjestön puheenjohtaja Heikki Pitäjämäki kertoo alueen historiasta sujuvasti vaikka tunnin ilman paperia. Hän muistaa jopa sotilaiden nimet, jotka olivat kuka missäkin pesäkkeessä ottamassa vihollista vastaan.

"Alikersantti Mauno Hyvärinen pysäytti tällä panssarintorjuntatykillä venäläisen taisteluvaunun T-26:n etenemisen 19. joulukuuta 1939 kello 14", Pitäjämäki kertoo pst-tykin luona.

Suomalaisten onnistui pysäyttää venäläisjoukkojen eteneminen Jyrkänkoskelle. Tykki on samalla paikalla kuin talvisodan aikana. Talvisodan aikainen taisteluvaunukin löytyy, se on saatu lainaksi Parolan panssarimuseolta. Tuhoutuneen vaunun paikka on tiedossa, mutta se on yksityisen maalla. Siksi vaunu on tuotu näyttelyalueelle panssariesteen viereen.

Alueella on lisäksi taisteluhautoja, muistomerkki, tykkejä ja opastetauluja, joissa kerrotaan talvisodan tapahtumista. Täksi kesäksi alueelle tuotiin Kuhmossa taisteluja johtaneen venäläiskenraali Gusevskin leivinuuni ja soppatykki.

Jyrkänkoskelta löytyy myös ranskalainen ensimmäiseen maailmansotaan rakennettu Renault-lavetti, jolla on kuljetettu panssiriesteelle kivilohkareet. Kun Jyrkänkoskea esitellään keskikesällä matkailijoille, näytille tuodaan myös muutta suomalais-venäläisille sotilaille kuulunutta esineistöä.
Kuhmon reserviläiset alkoivat esitellä Jyrkänkosken talvisodan tukikohtaa yleisölle kesällä 1990. Ensimmäisenä kesänä kävijöitä oli heti 6 700, vaikka alku oli vaatimaton; näyttelyesineitä oli vähän. Kävijämäärä on viime vuosina asettunut kolmesta neljään tuhanteen.

Yleisön palaute kannustavaa

Tänä kesänä Kuhmon reserviläiset esittelevät aluetta kolmattatoista kertaa. Talvisota on pysäyttänyt tähän mennessä Jyrkänkoskelle 50 000 matkailijaa, joukossa yli kymmenen kansallisuutta.

Esittely alkaa 7. heinäkuuta ja kestää kolme viikkoa. Paikalla on aina kaksi miestä kertomassa Jyrkänkosken ja Kuhmon talvisodan vaiheista. Naisjärjestö pitää kanttiinia. Kesän aikana talkooväkeä tarvitaan noin 50.

Esittelyn maksu on vapaaehtoinen. Moni jättää kuitenkin roponsa ja kanttiini tuottaa sen verran, että tuloa jää toiminnan pyörittämiseen.

Jyrkänkoskella käy veteraanien lisäksi yhä enemmän nuorta polvea, jotka haluavat tietää isänsä, ukkinsa tai muiden sukulaisten vaiheista talvisodan aikana. Moni haluaa tietää, missä ja minkälaisissa olosuhteissa omainen tai sukulainen on kaatunut.

Ilmoita asiavirheestä