Presidentti Dmitri Medvedev määräsi maaliskuussa, että maahan on perustettava "Venäjän etuja loukkaavaa historian vääristelyä vastustava komissio". Historioitsijoille annettiin tehtäväksi luoda lista niistä tahoista, jotka syyllistyvät historian vääristelyyn.
"Täsmällistä tietoa asiasta ei vielä ole, mutta olen varma, että sota Suomea vastaan tulee jossakin vaiheessa olemaan komission työn kohteena.Talvisodalla on suora yhteys kaikkiin niihin tapahtumiin, jotka liittyvät toisen maailmansodan alkuun ja Molotov-Ribbentrop-sopimuksen seurauksiin", kertoo komission jäseneksi valittu televisiotoimittaja ja yhteiskunta-aktiivi Nikolai Svanidze.
"Talvisotaa ei yksinkertaisesti voi ohittaa. Siksi sen vaiheet saattavat tulla uudelleen kirjoitetuiksi", epäilee Svanidze.
Venäjän liberaalit tahot, joihin myös Svanidze lukeutuu, arvostelevat historiakomissiota valtiovallan yritykseksi hallita menneisyyttä ja sen opetusta. Taannoin Venäjällä alettiin painaa historian oppikirjaa, jossa Stalinin terrori kuvattiin välttämättömyydeksi "niissä olosuhteissa, joissa valtiota odotti suuri sota". Neuvostohistoriasta pyritään näin muokkaamaan työkalua Venäjän sisä- ja ulkopolitiikkaan.
"Liberaaleilla on perusteita tällaisille epäilyille. Minäkään en ole täysin tyytyväinen sellaisten valtion organisoimien komissioiden perustamiseen, joiden tarkoitus on tarkkailla tiedettä. Tässä tapauksessa tavoitteena on luoda valtiolle mieluinen historia", paljastaa Svanidze, joka ei kuitenkaan halua jäädä tarkkailemaan komission työtä sen ulkopuolelta.
Kohteina myös Baltia ja Puola
Svanidzen mukaan komissiolla saattaa myös olla positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Valtionarkistojen aukaiseminen saattaa tuoda puuttuvaa tietoa Venäjän kansan vaiheista.
"Komissio tulee vaikuttamaan myös Venäjän naapurien yhteiskuntiin. Osallistumme yhteiskunnallisiin keskusteluihin muun muassa Baltiassa ja Puolassa", Svanidze toteaa.
Kansainvälisistä keskusteluista käyvät esimerkiksi Venäjän protestit, joilla vastustettiin Etyjn parlamentaarisen yleiskokouksen antamaa päätöslauselmaa natsismista ja stalinismista.
Liettuan ja Slovenian aloitteesta tehdyssä päätöslauselmassa ideologiat mainittiin vuosisatansa verisimmiksi totalitaarisiksi järjestelmiksi. Niiden pohjalta tehtiin kansanmurhia ja rikottiin ihmisoikeuksia.
"Suoraa rinnastusta julkilausumassa ei mielestäni tehty. Se kuitenkin oltaisiin voitu tehdä. En näe ideologioiden välillä periaatteellista eroa. Ihmisten tuhoamisen syyt muotoiltiin vain eri tavoin", arvioi Svanidze.
Paitsi, että uusissa venäläisissä historiankirjoissa Stalinista annetaan kuva tehokkaana johtajana, stalinismin kauden uhrien määrää pyritään jatkuvasti pienentämään.
"Puola piti Hitleriä liittolaisena"
Lisäksi Venäjän puolustusministeriö esitti hiljattain uuden tulkinnan toisen maailmansodan aloittajasta. Siinä syyt saa päällensä Puola.
Uuden historiantulkinnan mukaan Varsova piti Hitleriä liittolaisenaan vuonna 1934 solmitun salaisen sopimuksen perusteella.
Siksi Varsova ehdotti venäläistulkinnan mukaan Tokiolle, että Japani pakottaisi Neuvostoliiton taistelemaan kahdella rintamalla.
"Myös tällaisia moraalittomia ja historian vastaisia väitteitä tulemme tutkimaan", lupaa Svanidze.
Kirjoittaja on Moskovassa asuva riippumaton toimittaja, joka tekee juttuja muun muassa suomalaiselle, Venäjään keskittyvälle Oriensnews-uutistoimistolle.
