Suomen talvehtivat vesilinnut kartoitetaan 1.–7. tammikuuta osana Euroopan laajuista selvitystä. Laskenta tehdään myös Pohjois-Pohjanmaalla.
Virtavesissä on Pohjois-Pohjanmaalla vielä paljon sulapaikkoja. Merialueilla jäätä on pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna selvästi tavanomaista vähemmän.
Laskettavina lajeina ovat vesilinnut, joihin luetaan joutsenet, hanhet, sorsat, kuikat, uikut, merimetso ja nokikana. Lisäksi ynnätään kahlaajat ja lokit.
Havainnoissa tärkeitä tietoja ovat havaintopaikka ja -aika sekä lintujen mahdollinen määritetty sukupuolijakauma. Myös niin sanotut nollatiedot, eli jos sulassa ei havaittu vesilintuja, ovat hyödyllisiä.
Havainnot kannattaa tallentaa BirdLife Suomen Tiira-havaintopalveluun.
Jos ei käytä Tiiraa havaintojen kirjaamiseen, havainnot voi lähettää suoraan Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen laskentavastaaville Arto Niemelle (arto.niemi@pp4.inet.fi) ja Jussi Niskaselle (jussi.o.niskanen@hotmail.com).
Niemi vinkkaa retkeilemään omien tuttujen retkipaikkojen lisäksi myös alueilla, jotka tietää harvoin retkeillyiksi. Tällaisia ovat yhdistyksen alueella esimerkiksi Pyhäjoen ja Iin merenrannat sekä joet ja jokisuistot muun muassa Oulu- ja Iijoella.
Tärkeintä olisi Niemen mukaan, että sulapaikat käytäisiin läpi mahdollisimman kattavasti ja havainnot kirjattaisiin ylös. Jos sää on tammikuun alussa huono, voi laskentaa jatkaa muutamalla päivällä.
Laskentojen avulla tutkitaan muun muassa lintukantojen ja talvilevinneisyyden muutoksia ja tunnistetaan vesilinnuille tärkeimmät talvehtimisalueet. Tulokset ovat tärkeitä esimerkiksi suojelualueverkoston täydentämisessä.
Samalla on tarkoitus tuottaa kannanarviot kunkin lintutieteellisen paikallisyhdistyksen keskitalven vesilintumäärille.
Ensimmäisen kerran vesilintujen talvikannat arvioitiin kattavasti Suomessa vuonna 2016. Laskennat järjestävät BirdLife Suomi, Luonnontieteellinen keskusmuseo ja Suomen ympäristökeskus.