Tal­vi­ses­ta kiu­sas­ta ar­vo­ta­va­rak­si

Jouluturismi on Lapissa vilkkaimmillaan, mutta Sinetässä, Ounasjoen rantapuistikoissa on vielä hiljaista. Yksi iglu tönöttää vanhan hirsipirtin lähettyvillä, viime yönä siinä koki unohtumattoman Lapin yönsä kolme hollantilaisturistia.

Sisällä iglussa on yllättävän mukavasti tilaa, vaikka oviaukko on ahdas. Snowbrickin työntekijä Seppo Aittaniemi kertoo, että igluun voidaan rakentaa myös kattoikkuna, josta voi ihailla öistä taivasta.
Sisällä iglussa on yllättävän mukavasti tilaa, vaikka oviaukko on ahdas. Snowbrickin työntekijä Seppo Aittaniemi kertoo, että igluun voidaan rakentaa myös kattoikkuna, josta voi ihailla öistä taivasta.
Kuva: Juhani Korva

Jouluturismi on Lapissa vilkkaimmillaan, mutta Sinetässä, Ounasjoen rantapuistikoissa on vielä hiljaista. Yksi iglu tönöttää vanhan hirsipirtin lähettyvillä, viime yönä siinä koki unohtumattoman Lapin yönsä kolme hollantilaisturistia. Helmi-maaliskuussa vastaavia rakennelmia löytyy kolmisensataa.

"Tänä vuonna tulossa on viitisensataa asiakasta. Suurin osa heistä valitsee ohjelmapaketin, jossa he rakentavat itse iglunsa ja nukkuvat siinä sitten seuraavan yön", Jukka Teppo Snowbrickistä kertoo.

Iglun rakentaminen onnistuu takuuvarmasti kaikilta ja millä kelillä hyvänsä, sillä se rakennetaan valmiista lumiharkoista kehikon avulla.

Teppo on parinkymmenen vuoden lumirakennusuransa aikana kehittänyt melkoisen määrän erilaisia lumimuotteja ja lumenmuokkaustyökaluja. "Iglu rakennetaan lumipalikoista, jotka on tehty tallomalla lumi valmiiseen muottiin. Lumesta rakentaminen on helppoa, siinä ei tarvitse läträtä veden kanssa kuten jäätä työstettäessä."



Lumen yllättävä arvonnousu


Kun Jukka Teppo aloitti lumirakennushommat 1990-luvun alussa, lunta pidettiin lähinnä välttämättömänä pahana, joka piti kolata pois teitä ja pihoja tukkimasta. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin lumi on koko talvimatkailun elinehto.

"Silloin lumirakentamisesta ei tiedetty mitään, eli kaikki piti ensin tutkia ja koneet ja tarvikkeet kehittää itse. Onneksi minulla on laaja suku, sillä uutta ideaa testattaessa soittelin kaikki kynnelle kykenevät polkemaan lunta muotteihin", Teppo nauraa.

Lumirakentamiseen liittyvät koulutus on edelleen osa Snowbrickin toimintaa. Esimerkiksi Siidan revontuliteatteri Inarissa on Tepon käsialaa.

"Kolme ensimmäistä vuotta kävin siellä opettamassa, sitten he ostivat minulta muotit ja tekevät rakennelman itse."



Kruununkynttilä
paras lyhtyihin


Lumirakennukseen liittyy paljon yksityiskohtia, jotka jäävät helposti tavalliselta katsojalta huomioimatta. Valaistus pitää olla, mutta se ei saa lämmittää eli sulattaa lunta. Led-valot toimivat hyvin lumen kanssa, mutta entäs kynttilät sitten?

"Olemme testanneet kaikkiaan 200 erilaista kynttilää ja ulkotulta ja tulleet siihen tulokseen, että kunnon kruununkynttilä on kaikista paras. Ulkotulet nokeavat ja niistä jää paljon jätettä ja öljykynttilät eivät pala kunnolla pakkaselle", Teppo kertoo.

Vaikka lumirakentaminen viekin melkoisen osan talviajasta, on Tepon päätyö arkkitehtitoimiston sarvissa. Tällä hetkellä työn alla on uudenkarhean Revontulikeskuksen viereisen kauppakeskuksen laajennus.

Tänä talvena Sinetän lumikylään nousee lumikappeli, jota kokeiltiin jo viime vuonna. Lumirakentamisessa rajat asettaakin vain mielikuvitus ja raaka-aineen saatavuus.

Snowbrick on tehnyt lumesta paitsi igluja, kirkkoja ja ravintoloita, myös esimerkiksi Rovaniemen kaupunkikuvaan kuuluvat valtavat lumiukot. Ne rakennetaan paikan päällä osista, sillä alimpaan palloon menee 22 kuutiota lunta ja se painaa yhdeksän tonnia.

"Lumirakentamisessa keinolumi on erinomaista materiaalia, mutta luonnonlumesta saa lähes yhtä hyvää pienellä käsittelyllä. Lumirakentamisessa on myös se hyvä puoli, että saa pihalle näyttäviä rakennelmia samalla kun ei-toivottu lumi häviää."

Ilmoita asiavirheestä