Oulu tunnetaan pyöräilykapunkina. Tämä ei ole mikään ekotietoisten mainosnikkareiden levittämä mielikuva, vaan jokainen voi havaita sen omin silmin kaupungilla.
Pyöräilijöitä kulkee kaikkialla säästä ja vuodenajasta riippumatta. Ja mikä on liikkuessa? Oulu on yhtä aikaa sopivan pieni ja suuri polkupyörällä kulkemiseen. Toisaalta siihen houkuttelee myös se, ettei julkinen liikenne pelaa kaikkialla eikä autoille löydy parkkipaikkoja.
Oulun kaupunki on myös tehnyt paljon edistääkseen pyöräilyä. Pyörätieverkosto on varsin kattava. Se kestää vertailun muiden kaupunkien kanssa.
Tätä taustaa vasten ei ole ihme, että pyöräilystä halutaan kehittää yksi kaupungin myyntivalteista. Etenkin talvipyöräilystä uskotaan voitavan saada aikaan houkutteleva tuote matkailijoille.
Tämä tietysti edellyttää voimavaroja tehdä pyöräilyä ja etenkin talvipyöräilyä tunnetuksi. Tarvitaan kiinnostava paketti, jota myydä kaupunkiin tuleville matkailijoille. Tänään ei riittää pelkästään se, että pyöriä ja reittikarttoja on tarjolla.
Mikä estää kehittelemästä erilaisia tempauksia ja tapahtumia pyöräilyn ympärille? Olisihan se monelle ulkomaiselle vieraalle varsin eksoottinen kokemus ajaa pyörällä Tuiran tai Pikisaaren silloilla syysmyrskyllä, talvipakkasella tai kevätauringossa. Kesällä heitä siellä jo näkeekin.
Samalla kun pyöräilystä mietitään matkailun vetonaulaa, on tärkeää huolehtia pyöräteistä. Etenkin talvella niiden hoito uhkaa jäädä toisarvoiseen asemaan autoteiden kunnossapitoon verrattuna. Perusasioiden on oltava kohdallaan kaikkina vuodenaikoina, jos mielitään kehittää pyöräilystä eksoottista matkailutäkyä.