On turha masentua. Tänään lauantaina on talvipäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon pimein päivä, mutta hyvällä onnella aurinko voisi näkyä jopa Sodankylässä, jossa se ei edes nouse.
Kaksi asiantuntijaa selittää nyt, miten tämä on mahdollista. He yrittävät vääntää rautalangasta, mitä talvipäivänseisaus tarkoittaa. Miksi nyt on pimeää ja kylmää, vaikka maapallo on lähempänä aurinkoa kuin kesällä?
"Maapallo on epäedullisesti kallellaan meidän kannaltamme", aloittaa Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan aurinkojaoston vetäjä Vesa Vanhanen.
Hänen mukaansa pohjoinen pallonpuolisko on ollut kesäpäivänseisauksesta asti takaviistoon kallellaan. Tänään maapallon niin sanotun akselin pohjoinen pää osoittaa niin suoraan poispäin auringosta kuin mahdollista. Huomenna tilanne alkaa parantua. Kevään me olemme sitten kylkiasennossa."
Dosentti Jouko Raitala Oulun yliopistosta selostaa asian hieman tieteellisemmin. Lauantaiaamuna kello 8.08 aurinko paistaa kohtisuoraan eteläisen pallonpuoliskon kauriin kääntöpiirille. "Aurinko paistaa nyt mahdollisimman etelästä", hän selittää.
Kun käymme kohti kesää, pallon akselin pohjoispää siirtyy hiljalleen kohti aurinkoa. Lopulta kesäpäivänseisauksessa aurinko paistaa kohti pohjoisen puoliskon kravun kääntöpiiriä.
Asiantuntijoiden mukaan maapallon kallistus on avainsana. Kaikki tietävät, että maapallo pyörii niin sanotun akselinsa ympäri. Jokainen pyörähdys on yksi vuorokausi. Sen lisäksi maapallo kiertää aurinkoa. Yksi kierros on yksi vuosi.
Jos maapallo pyörisi suoraan kiertoratansa suuntaisesti, toisella puolen olisi ikuinen yö. Jos pallo pyörisi aurinkoa kohden, päivät olisivat aina yhtä pitkiä. Maapallon akseli on kuitenkin 23,45 astetta kulkusuunnasta kallellaan.
Asian ymmärtää parhaiten, jos tutkii oheista grafiikkaa. Sen lisäksi voi laittaa jalkapallon keskelle lattiaa ja kävellä sitä ympäri pyörittäen samalla tennispalloa kuvan mukaisesti. Suomi pyörii tennispallon yläosassa, joka osoittaa talvella viistosti poispäin auringosta.
Testiä voi vielä vaikeuttaa kiertämällä soikeaa lenkkiä. Meidän talvemme aikana maapallo on lähempänä aurinkoa kuin kesällä, mutta kallistuksen vuoksi valoa pääsee perille vähemmän.
Kuten sanottu, edes vuoden pimeimpänä päivänä ei kannata vajota synkkyyteen. Aurinko voi paistaa jopa sinne, jonne se ei nousekaan eli napapiirin pohjoispuolelle.
Jouko Raitala muistuttaa, että auringon sanotaan nousevan, jos sen keskipiste ylittää horisontin.
Napapiirin eteläosissa voi siten paistaa melkein puolikas aurinko. Joskus sen voi nähdä kokonaankin.
"Tämä selittyy ilmakehän taitekertoimella", Raitala sanoo.
Sopivalla säällä ja korkealta paikalta auringon yläreunan voisi nähdä tänään jopa Sodankylässä saakka.
Jos asiantuntijoiden selitykset menivät yli ymmärryksen, tärkeintä on tietää, mitä tästä kaikesta seuraa. Talvipäivänseisaus ei olekaan seisaus vaan päätepysäkki tai käännöspaikka, josta lähdetään palaamaan kohti valoa.
"Tämän päivän jälkeen alkaa heti valjeta. Valoisa aika pitenee noin neljä minuuttia joka päivä. Tammikuussa eron jo huomaa", auringontuntija Vesa Vanhanen lupaa.
