Valmentaja Pentti Kiiskinen ei tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa. Raatin kenttä on vihdoin Oulun Tarmon pikaluistelijoiden käytössä, mutta Kiiskisen suojattien kannalta talvi tuli pohjoiseen liian myöhään.
"Sekä yleisluistelun että sprinttimatkojen SM-kisat on jo pidetty", Kiiskinen hymähtää.
Alkutalven pikaluistelijat harjoittelivat Raksilassa. Kiiskinen puhuu harjoittelusta lainausmerkeissä. Pikaluistelijoiden tarpeisiin tekojää on auttamattoman pieni.
"Ei se hääviä ollut, kun kahden potkun suoraa jauhettiin kolmatta kuukautta."
Pikaluistelijoiden kohtelu ei muutenkaan miellytä Tarmon puuhamiestä.
"Kolme vuoroa, alkamisaika kello 20.30. Yövuoroja ne ovat. Kovin paljon alemmas lajia ei voi painaa", Kiiskinen ärähtää.
Yksi Oulun olosuhteiden uhreista on Niko Räsänen. 18-vuotias haukiputaalainen kuuluu pikaluistelun tulevaisuuden toivoihin. 19.--20. tammikuuta Räsänen kilpailee Varsovassa ikäluokkansa eurooppalaisten huippujen kanssa.
"Vaikeaa on ollut. Raksilassa harjoitusten vauhti jää liian alhaiseksi. Kun sitten pitäisi luistella isolla radalla, tekniikka menee sekaisin", Räsänen kuvailee.
Ilman nuorten maajoukkueen ulkomaanleirejä tilanne olisi sietämätön. Vuodenvaihteessa Räsänen vietti yhdeksän päivää Berliinissä.
"Siellä saimme harjoitella hyvissä halliolosuhteissa."
Suomalaiset pikaluistelijat ovat haaveilleet katetusta hallista jo pitkään. Pikaluisteluareena on yhä utuinen unelma. Päävalmentaja Janne Hänninen ei jaksa innostua hallikeskustelusta.
"Iäisyysongelma, josta on turha purnata. Pitää keskittyä siihen, mitä meillä on ja tehdä työ näissä olosuhteissa parhaalla mahdollisella tavalla."
Koska omaa hallia ei ole, täytyy suomalaisten pakata luistimet reppuun ja lentää ulkomaille.
"Matkustuspäiviä kertyy vuodessa 120--130", Mika Poutala laskee.