Talvi laittoi met­sä­kau­riit ah­taal­le

Runsasluminen talvi koetteli metsän eläimiä kovalla kädellä. Yksi lujilla olleista lajeista on metsäkauris. Mustikanvarvut lukeutuvat kauriiden pääherkkuihin. Tänä talvena varvut jäivät kuitenkin paksun valkoisen vaipan alle, ja kauriit joutuivat kuopimaan lunta turhaan.

Hannu Hietala ruokkii metsäkauriita Ylivieskan Vähäkankaan alueella. Suosituin ruokintapaikka on avonainen lato, jonka heinissä kauriit usein lepäilevät.
Hannu Hietala ruokkii metsäkauriita Ylivieskan Vähäkankaan alueella. Suosituin ruokintapaikka on avonainen lato, jonka heinissä kauriit usein lepäilevät.
Kuva: Kimmo Siira

Runsasluminen talvi koetteli metsän eläimiä kovalla kädellä. Yksi lujilla olleista lajeista on metsäkauris. Mustikanvarvut lukeutuvat kauriiden pääherkkuihin. Tänä talvena varvut jäivät kuitenkin paksun valkoisen vaipan alle, ja kauriit joutuivat kuopimaan lunta turhaan.

"Periaatteessa metsäkauriiden selviäminen on talviruokinnasta kiinni. Ilman ihmisen apua kanta ei ainakaan kasva", sanoo Hannu Hietala, joka ruokkii metsäkauriita ylivieskalaisen Vähä-Pylvään metsästysseuran alueella.

Kauriiden talvikuukausien ahdingosta kertoo se, että normaalisti arat eläimet ovat hakeutuneet jopa ihmisten pihapiiriin hakemaan ruokaa. Viime päivinä lämmennyt sää on helpottanut tilannetta.



Ladosta myös suojaa


Vähä-Pylvään metsästysseuran neljällä ruokintapaikalla eväät käyvät hyvin kaupaksi. Tarjolla on ollut vehnää, heinää sekä porkkana- ja omenapaloja.

Suosituin ruokintapaikka on avonainen lato, joka tarjoaa tuiskukeleillä houkuttelevan suojan.

"Viime viikolla hurautin paikalle moottorikelkalla. Yllätin ladosta yhden heinillä makoilleen kauriin", Hietala virnistää.

Ladolta vie ahkerasti käytetty polku läheiseen metsäsaarekkeseen.

"Kauriit viihtyvät talvella tiheissä kuusikoissa", Hietala tietää.

Hietala ja kumppanit huomioivat myös muut eläimet. Esimerkiksi jäniksille tarkoitettuja ruokintapaikkoja löytyy metsästysseuran alueelta kymmenkunta.



Tuhot siedettäviä


Suomen metsäkauriskanta on arvioitu reilun 20 000 yksilön vahvuiseksi. Lajin pääesiintymisaluetta ovat Varsinais-Suomi ja Uusimaa.

Kauriiden tekemät tuhot ovat pysyneet siedettävällä tasolla - toisin kuin hirvituhot.

"Jos hätä on suuri, kauriit saattavat syödä latvat kuusentaimista", Hietala huomauttaa.

Myös mansikkaviljelmät vetävät metsäkauriita puoleensa.

"Ylivieskassa ei ole syntynyt suuria vahinkoja. Ehkä tänne voisi mahtua muutama kauris lisääkin. Ei näiden kanssa konkurssiin mennä."

Viime vuonna Suomessa kaadettiin kaikkiaan noin 3 200 metsäkaurista.

Metsäkaurista saa metsästää syyskuun alusta tammikuun loppuun. Lisäksi kaurisuros on metsästettävissä 16.5.-15.6.



Vaikea kaadettava


Vähä-Pylvään metsästysseuran saalis tältä vuodelta on kolme kaurista.

"Metsäkauris on arkuutensa vuoksi vaikeampi kaadettava kuin hirvi. Kauris kuulee ja haistaa ihmisen kaukaa", Hietala taustoittaa.

Kauriit liikkuvat laumoissa. Yleensä laumaan kuuluu kaksi pukkia, naaras ja kaksi vasaa.

"Jos lauma on isompi tai pienempi, ei kaikki ole kunnossa", Hietala muistuttaa.

Ihmistä enemmän kauriit joutuvat varomaan petoeläimiä. Ilveskannan vahvistuminen tietää metsäkauriille aiempaa vaarallisempia aikoja.

Ilmoita asiavirheestä