Suomi on harvaan asuttu maa, jossa riittää vettä, mutta sekään ei riitä vapauttamaan meitä täysin vesistön lääkejäämiltä.
"Se tarkoittaa sitä, että lääkkeiden laimentuminen on yleensä tehokasta", sanoo Niina Vieno.
Toisaalta Suomen ilmasto voi hidastaa lääkkeiden hajoamista luonnossa. Esimerkiksi kemikaalien biologinen hajoaminen on talvella hitaampaa kuin kesällä.
Myös valohajoaminen on kesällä tehokkaampaa, sillä valon puutteen lisäksi jääpeite hidastaa hajoamisprosessia talvisin.
"Lääkeaineiden pitoisuudet voivat talvella olla moninkertaiset kesään verrattuna", sanoo Vieno.
Jäämien kannalta ongelmallinen vesistö Suomessa on esimerkiksi Aurajoki, jossa virtausmäärät ovat verrattain pieniä.
"Lääkejäämät yläjuoksun puhdistamoilta kulkeutuvat Turkuun asti, vaikka jätevesikuormitus ei ole suuri." Lääkkeitä Suomessa syödään saman verran kuin muissakin teollisuusmaissa, eli suhteellisen paljon.
Mutta erojakin on: Keski-Euroopassa syödään särkylääkkeenä parasetamolia, Suomessa ibuprofeiinia.