Rukan, Levin ja Saariselän talvet lyhenevät kolmanneksen nykytilanteeseen verrattuna. Pohjanmaan joet tulvivat nykyistä useammin. Merenpinta nousee ja valtaa uutta maa-alaa. Perämerellä ei ehkä tarvita jäänmurtajia. Puunkorjuu metsistä voi lyhyinä talvina olla mahdotonta.
Ei, kyse ei ole pelottelusta, vaan siitä, mihin käynnissä oleva ilmastonmuutos voi johtaa.
"Jos emme tee mitään, ilmastomme voi lämmetä 1-6 astetta vuoteen 2100 mennessä. Suomen lämpötilat ovat olleet jo noin 30 vuotta pitkän ajan keskiarvon yläpuolella", selvitti Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Heikki Nevanlinna Suomen sähkötukkuliikkeiden energiaseminaarissa Vantaan Heurekassa.
Hän muistutti, että vuoteen 2040 asti Suomen keskilämpötila nousee puoli astetta vuosikymmentä kohden, tehtiinpä mitä tahansa. Nevanlinnan mukaan maailman tiedeyhteisö tunnustaa 99-prosenttisesti ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan välisen yhteyden, "paria amerikkalaisproffaa lukuunottamatta".
Nevanlinna painottaa, että kasvihuoneilmiö on myös luonnollinen ilmiö. Ilman sitä maapallon lämpötila olisi 35 astetta alhaisempi kuin nyt.
"Fossiilisten polttoaineiden käyttö ja metsien hävittäminen ovat ihmisen toimintaa. Ihmiset lämmittävät maapalloa ja jäähdyttävät, mutta nettovaikutus on lämmittävä. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nyt kolmanneksen korkeampi kuin koskaan usean miljoonan vuoden aikana."
Vuoteen 2100 mennessä maapallon merenpinnan arvioidaan nousevan lähes metrin verran. Maailman alavin maa, Intian valtameressä sijaitseva Malediivien saarivaltio etsii jo nyt asukkailleen uutta kotimaata jostakin Aasiasta tai Australiasta. Malediivien korkein kohta on noin puolitoista metriä.
Nevanlinna lohduttaa, että Pohjanmaan rannikolla talojen paalutusta ei kannata vielä miettiä, koska jääkauden jälkeinen maanpinnan nousu kompensoi merenpinnan nousua.
Vähälumisten talvien lisäksi myös mannerjäätiköt sulavat hälyttävän nopeasti. Napaväylä ja koillisväylä olivat viime kesänä sulina ja purjehduskelpoisina pitkiin aikoihin.
Lämpenemisestä
myös hyötyä
Nevalinna painottaa, että ilmaston lämpenemisestä on myös hyötyä.
"Suomen kasvukausi pitenee. Viljat voivat kasvaa paremmin, Pohjanmaallakin voi kasvaa uusia, aivan eteläisen Suomen lajikkeita. Kun ilmasto lämpenee, tulee samalla myös uusia rikkakasveja ja tuhohyönteisiä."
"Uusiutuvaa vesivoimaa saadaan ympäri vuoden, kun sateet lisääntyvät. Talvisin Pohjois-Suomessakin sataa vettä. Pohjanmaan jokien tulvariski kasvaa."
"Leutoina talvina routaa on vähän, jolloin puunkorjuu metsistä vaikeutuu. Nykyiset raskaat metsäkoneet eivät pääse metsiin."
Hyvää on myös se, että talojen lämmitykseen menee vähemmän energiaa, kun talvet ovat lyhyitä ja leutoja.
Nevanlinna kertoo, että ilmastonmuutos näkyy erityisen ikävästi Suomen tieverkossa. Lisääntyvät rankkasateet pidentävät kelirikkokausia. Tiet ja rautatiet pitää rakentaa nykyistä paljon lujemmiksi.
"Ihmiskunnalle ilmastonmuutoksen torjunta on monikymmenkertaisesti halvempaa kuin elää tekemättä mitään", kehottaa Nevanlinna.