Syysmuutto on jo loppusuoralla. Äkkiä tullut talvi sai monet linnut suuntaamaan etelän maille, mutta paljon on vielä havaittu viivyttelijöitäkin eri puolilla Pohjois-Suomea.
Pohjois-Pohjanmaalla lintujen ruokintapaikoilla on havaittu marraskuun puolella muun muassa peippoja ja järripeippoja sekä mustarastaita.
Kuusamossa nähtiin lokakuun lopussa kottarainen ja Keminmaassa muutti 2. marraskuuta todella myöhäinen sepelkyyhky. Marraskuisia punarintoja on nähty ainakin Kemissä, Kajaanissa ja Raahessa.
Pohjois-Pohjanmaan pihlajissa on edelleen paljon marjoja, joista nautiskelee koko ajan runsastuva marjalintujen joukko. Taviokuurnia on havaittu lukuisasti varsinkin Oulun seudulla.
Räkättirastaiden pääjoukot ovat jo kaikonneet, mutta edelleen voi nähdä muutaman kymmenen räkätin parvia. Marraskuulta on havaintoja myös punakylki-, laulu- ja kulorastaista.
Tilhiparvet ovat olleet suurimmillaan runsaan tuhannen linnun suuruisia, mutta enimmäkseen töyhtöpäät liikkuvat vielä pienemmissä kymmenien lintujen parvissa.
Syksyn näkyvin vaelluslintu on ollut pähkinänakkeli. Birdlife Suomen havaintojärjestelmään on ilmoitettu jo 300 nakkelia ympäri Suomea.
Vain Lapin lääni näyttää jääneen sivuun nakkelien vaellusreitiltä. Lapistakin havaintoja on kuitenkin kymmenkunta.
Muiden vaelluslintujen esiintyminen on ollut varsin vaatimatonta. Pohjois-Pohjanmaalla niin pyrstötiaisia kuin pähkinähakkejakin on nähty tänä syksynä niukasti.
Syksyllä 2005 runsaina esiintyneitä hiiripöllöjä on nähty jonkin verran, mutta ei lähellekään vuoden takaisia määriä.
Harvinaisuuksista merkittävin oli Taivalkoskelta 3. marraskuuta kuolleena löytynyt tornipöllö, joka oli Pohjois-Pohjanmaan ensimmäinen lajissaan ja samalla 363. maakunnassa tavattu lintulaji.
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen nettisivujen mukaan edellinen maakunnalle uusi laji oli Raahessa viime vuodenvaihteessa kolmisen viikkoa viihtynyt ruosterastas.
Talvillintuja lasketaan myös tieteellisen tarkasti. Parhaillaan on menossa Luonnontieteellisen keskusmuseon organisoimien talvilintulaskentojen ensimmäinen osa, syyslaskenta.
Laskennassa kirjataan kaikki havaitut linnut 5-12 kilometriä pitkältä vakioreitiltä. Suomen talvilinnuston kehitystä on seurattu tällä tavalla jo talvesta 1956-57 alkaen.
Nykyään talvilintulaskentojen tulokset päivittyvät keskusmuseon havaintosivuille (www.hatikka.fi). Kuluvan syyslaskennan alustavista tuloksista paljastuu muun muassa, että vesilinnut ovat jättäneet Suomen. Vain eteläisimmässä Suomessa voi vielä satunnaisesti nähdä isokoskeloita ja telkkiä.