Helsinki Oulun yliopiston eläinmuseon intendentti Juhani Itämies antoi viime marraskuussa paikallistelevisiolle lausunnon, jossa hän vähätteli pitkän lämpimän syksyn vaikutusta kevään hyönteiskantaan. Hän on ehtinyt vähän katua lausuntoa, kun lämmin on sen jälkeen jatkunut pitkälle tammikuuhun.
- Jos ne olivat siellä kotelossa ruvenneet jo kuvittelemaan, että jaaha kevät taisi tulla, ja sitten tulikin pakkasta, niin tämä saattaa rassata ensi kevään kevätlajeja, Itämies miettii.
Hän kertoo, että pitkä lämmin syksy teki tepposet ainakin parille normaalisti huhti-toukokuussa kuoriutuvalle raitayökköslajille. Kyse ei ole kauhean suurista määristä. Hyönteiset pystyvät sitä paitsi korjaamaan yhden huonon vuoden vuodessa kahdessa, kunhan muutamakin yksilö selviää.
- Onneksi aurinko ei ole paistanut, vaikka lämpöasteita onkin ollut. Auringon lämpö olisi herättänyt hyönteisiä ihan eri lailla. Tämä tasainen muutaman asteen lämpö ei ehkä kuitenkaan ole riittänyt massojen kehityksen häiritsemiseen, Itämies toivoo.
Mutta jos seuraavat 20 talvea ovat tämän talven kaltaisia, niin Suomen hyönteiskannassa tulee pakosti näkymään radikaaleja muutoksia.
Eteläiset perhoslajit lisääntyvät
Suomessa on noin 2 400 perhoslajia ja joka vuosi löytyy 10-15 uutta. Toisaalta meillä on aika joukko perhoslajeja, joiden esiintymät ovat pieniä ja yksittäisiä ja jatkuvasti hupenevia. Ne tulevat katoamaan perhoskartalta tietyn ajanjakson kuluessa. Muutama laji on jo kadonnutkin.
- Tällä hetkellä meidän fauna kyllä rikastuu voittopuolisesti, kun etelästä vyöryy niin paljon uutta tavaraa, Itämies lohduttaa.
Viime kesän kuivuus ei näytä kiusanneen perhosia läheskään niin paljon kuin perhostutkijoita.
- Itsekin oletin, että myöhäissyksyn lajit olisivat kärsineet kuivuudesta, mutta yllättävän hyvin niitä tuli pyydyksiin. Ehkä muutos näkyy pikemminkin ensi kesänä.
Itämies ei oikein jaksa uskoa, että Suomen kesät muuttuisivat pysyvästi viime kesän kaltaisiksi, "kun ollaan niin lähellä isoja vesimassoja".
Hyönteisten pitkäaikainen seuranta kertoo, että surkeimpinakin vuosina joku laji pärjäävät: toiset kärsivät, mutta toiset hyötyvät. Välillä on tilanteita, joissa hyvin iso joukko kärsii, mutta muutama laji hyötyy. Hyönteisten vuosittaiset määrät vaihtelevat aivan normaalivuosinakin satatuhatkertaisesti.
Valorysät mittaavat perhosmääriä
Hyönteisten määriä mitataan valorysin, joiden toiminta perustuu lampun ja yön väliseen kontrastieroon. Itä-Lapin Värriössä sytytetään kaikki 11 valorysää keväällä heti, kun lumi sulaa sen verran, että maastossa pääsee liikkumaan. Vastaavasti valot sammutetaan seuraavien lumien aikaan. Ensimmäiset valorysät pystytettiin Värriöön 1978.
Valorysät tyhjennetään joka päivä. Rysien saalis laitetaan pakastimeen ja toimitetaan talven mittaan kylmälaukuissa Ouluun määriteltäväksi ja laskettavaksi.
- Aineistosta on laskettu ja määritetty vajaa 400 000 perhosta. Aineistosta nähdään kannanvaihtelu ja ehkä ilmastonmuutostakin. Sitä olemme juuri analysoimassa tarkemmin, Itämies kertoo.