Viime kesän kuivuus on kutistanut Metsähallituksen tämän talven kävynkeräystavoitteen Pohjois-Suomessa puoleen. Valtion rahoittamalla keräyksellä suunniteltiin alunperin saatavan kasaan viime talven tapaan kaksi miljoonaa männynkäpylitraa, mutta nyt ollaan tyytyväisiä jo puolta pienempäänkin määrään.
"Loppukesän kuivuuden takia kävyt alkoivat putoilla maahan ennen aikojaan eli jo vihreinä. Poimittavaa on puissa nyt paljon ajateltua vähemmän. Jos päälle miljoonaan litraan päästään, se on kaikki plussaa", metsätalousinsinööri Timo Ari Metsähallituksen Länsi-Lapin alueyksiköstä laskee.
Käpyjen ja myös neulasten ennen aikaisella varistamisella männyt pyrkivät edistämään selviytymistään tilanteessa, jossa veden saanti on heikentynyt kuivuuden ja alas vajonneen pohjaveden takia.
Kevätkelit sesonkiaikaa
Talvikauden tavoitteesta saatiin kokoon viime vuoden puolella 70 000 litraa, mutta vasta kevättalven hankikelit saavatkin kerääjät kunnolla jalkeille. Keräysajan takarajat päätetään myöhemmin kevään lämpimyyden perusteella.
Valtion yhteiskunnalliseen varmuusvarastoon kerättävien siementen saamiseksi männynkäpyjä otetaan metsänhoitoyhdistyksissä vastaan yleisöltä Länsi- ja Itä-Lapin kunnista, Kittilän ja Sodankylän pohjoisosista sekä Taivalkoskelta ja Suomussalmelta. Ohjattuna keräyksenä ja Metsähallituksen metsurikeräyksenä käpyjä kootaan karistettaviksi muutamissa muissakin pohjoisen kunnissa.
Siemen-Tapiolla on oma kampanjansa, joka kattaa Pohjois-Suomessa muun muassa Kuusamon ja Pudasjärven.
Sekä Siemen-Tapion että Metsähallituksen keräyksissä poimijoille maksetaan käpylitralta 75 senttiä, joka on verotonta tuloa. Määrällisesti sato on Pohjois-Suomessa keskinkertainen.
Laatu heikkeni
Siemenen laatu on selvästi edellisvuotta heikompaa. Kun viime talvena kerätyistä kävyistä saatiin keskimäärin 90 prosentin itävyyttä olevia siemeniä, on itävyys nyt oksistoissa riippuvissa kävyissä 75-85 prosenttia.
"Alkukesän lämmin sää on eduksi siemenen tuleentumiselle, mutta viime vuonna kelit olivat varsin kylmiä aina juhannukseen saakka. Laatu jäi siksi heikommaksi", Ari selvittää.
Kuusi on onnistunut kypsyttämään siemenensä hieman mäntyä paremmin, ja missä käpyjä esiintyy, itävyydet ovat yleensä jopa 90 prosenttia.
Metsähallituksen keräyksessä otetaankin talteen tänä talvena myös kuusenkäpyjä, mutta etupäässä vain sen omien metsureiden toimesta hakkuiden yhteydessä. Niitä on kaavailtu kerättävän muun muassa Koillismaalta, mutta minkäänlaista keräystavoitetta ei ole määritelty.
Määrältään kuusensiemensato on männyn tapaan keskinkertainen, mutta tosisatoisia kohteita löytyy vain paikoitellen.
Neljä miljoonaa euroa
Valtio myönsi viime talven käpysavottaan 8,4 miljoonaa euroa, mutta tavoitteiden jäätyä vajaiksi rahoja on voitu käyttää myös meneillään olevan talven keräyksiin. Tämän vuoden loppuun saakka tarkoitukseen on edelleen noin neljä miljoonaa euroa, mutta kuluvan talven aikana summa tuskin vielä kuluu kokonaan.
Koska männyn on ennustettu tuottavan kohtalaisesti käpyjä tulevanakin kesänä, loppurahoja tullaan mitä ilmeisemmin käyttämään myös ensi talven alkukuukausien aikana järjestettävään jatkokeräykseen. Tässä vaiheessa on vielä auki se, voidaanko savottaa jatkaa siirtomäärärahan aikarajoituksen takia kevättalven puolelle.
"On varmaa, että tämän kevään keräyksen jälkeen esimerkiksi Suomussalmen ja Itä-Lapin alueen siemenvarastot jäävät edelleen vajaiksi", Timo Ari huomauttaa.
Kun siementen käyttömäärät ovat kasvaneet niin sanottujen veroleimikoiden laajojen pinta-alojen takia ja konekylvöt muutenkin ovat lisääntymässä, kävynkeräystarvetta pohjoisen metsien uudistamisen turvaksi riittää.
