Hyttysiä riitti menneenä kesänä pitkään ja runsaasti, minkä moni koki nahoissaan. "Niitä riitti etenkin Keski-Pohjanmaalta pohjoiseen ja koilliseen", vahvistaa hyönteistutkija Juhani Itämies. Etelämpänä kevään kuiva jakso tappoi vedessä eläviä hyttysen toukkia ja koteloita, mutta pohjoisessa satoi tasaisesti, eikä maasto päässyt kuivumaan.
"Pohjois-Suomessa myös lähtötilanne oli hyvä, sillä hyttysiä oli metsä-Lapissa jo 2007 paikoin todella paljon", Itämies muistelee. Munia oli siis valmiiksi maastossa runsaasti. Valitettavasti niitä on tämän kesän jälkeen ilmeisesti vielä runsaammin.
"Aivan varmasti on jäänyt maastoon valtava määrä munia", Itämies vakuuttaa. Ensi talven ja kevään olot ratkaisevat, paljonko munista kuoriutuu ensi kesänä aikuisia. Lumettomuus talvella vähentäisi Itämiehen mukaan hyttysrunsautta, koska tällöin maastoon jäisi keväällä vähän vettä. "Vapun tienoon vesitilanne on ratkaiseva hyttysten kehitykselle", Itämies lisää.
Tällä hetkellä riesaa on etenkin polttiaisista ja paikoin hirvikärpäsistä. "Polttiaisten toukat elävät vedessä, joten kesä on voinut suosia niitäkin", Itämies tuumii. Toisaalta yöpakkasten vähyys on pitkittänyt aikuisten lentokautta.
"Polttiaisten esiintyminen on suhteellisen viileän kesän jälkeen keskimääräistä myöhäisempi, usein huippu on jo elokuussa", Itämies huomauttaa.
Hirvikärpästen lento Oulun korkeudella on vasta alkamassa, kertoo Oulun yliopiston professori Arja Kaitala. Lentokausi on polttiaisten tavoin tänä syksynä hivenen myöhässä, mutta aikuisia kärpäsiä on jo nähty.
"Kun hirvenmetsästyskausi alkaa, saamme tietoa, onko hirvikärpänen levinnyt taas pohjoisemmaksi", Kaitala kertoo. Oulun seudulla hirvikärpäsen löytäminen ei ole enää uutinen. Toistaiseksi pohjoisimmat havainnot hirvestä löydetyistä hirvikärpäsistä ovat Tervolasta ja Ranualta.
Kaitala kuuluu hirvikärpästä tutkivaan ryhmään, jossa on tutkijoita muun muassa Oulun, Helsingin ja Jyväskylän yliopistoista, Elintarviketurvallisuusvirastosta ja Metsäntutkimuslaitoksesta.
Hirvikärpästutkimuksessa on selvitetty, riittääkö Pohjois-Suomessa kesän lämpötila hirvikärpäsen kehittymiseen. Kaitalan mukaan kuolleisuus kasvaa pohjoiseen mentäessä, mutta periaatteessa hirvikärpäsen lisääntyminen onnistuu lähes koko maassa. Ouluun sijoitetuista kärpäsen koteloista kuoriutui 16 prosenttia. Kuoriutuminen onnistui vielä Utsjoellakin, minne viedyistä koteloista kaksi prosenttia kehittyi aikuisiksi.
Seuraavaksi tutkitaan, miten talvi vaikuttaa hirvikärpäsen selviytymiseen. Pohjoisen talvi ei välttämättä ole hirvikärpäselle hankala. "Lumen alla talvehtivilla koteloilla on suotuisat olot", Kaitala kuvaa.