Vuodessa meitä suomalaisia kuolee noin 50 000. Kuolleisuus ei kuitenkaan ole vakio kautta vuoden, vaan kuukausittaiset erot ovat huomattavat. Eletään keskitalvea, korkean kuolleisuuden aikaa. Kuolleisuushuippu jäänee kuitenkin tänä talvena pieneksi.
"Huomattava osa talvisesta ylikuolleisuudesta johtuu influenssainfektioista, lähinnä niihin liittyvistä komplikaatioista ja tärkein niistä on keuhkokuume", kertoo Reijo Pyhälä Kansanterveyslaitoksen mikrobiologian osastolta.
Talvinen ylikuolleisuus on vaihdellut 500-2 000 henkilön välillä. "Aika suuri osa siitä on juuri influenssasta ja sen jälkitaudeista johtuvaa. Kaiken kaikkiaan talvinen ylikuolleisuus koskee yli 65-vuotiaita, se kasvaa progressiivisesti iän myötä."
Kuluvan talven tilastoja on käytettävissä Britanniasta ja Yhdysvalloista. "Britanniassa tämän talven Fujian-viruksen epidemia ei ole näkynyt kuolleisuuden nousuna", Pyhälä sanoo. Yhdysvalloissa epidemiaan on Pyhälän mukaan liittynyt kuolleisuuden nousu, mutta epidemia on siellä ollut voimakkaampi kuin Britanniassa.
"Näyttäisi siltä, että tämä talvi ei ole mikään suuri kuolintalvi", Pyhälä kuvaa.
Suomessa talvista ylikuolleisuutta on seurattu Pyhälän mukaan tarkemmin muutamana vuonna, ja on selvästi havaittu, että kuolleisuus riippuu liikkeellä olevien influenssavirusten tyypistä. "Erityisesti influenssa A-epidemiat ja niistä H3N2-alatyypin influenssa A-epidemiat ovat merkinneet piikkiä kuolleisuudessa", Pyhälä selvittää.
Lämpötilat kertovat kuolleisuudesta
Talvisella ylikuolleisuudella on yhteys myös lämpötiloihin. "Kuolleisuus riippuu siitä, miten lämpötilat kehittyvät vuoden mittaan", selvittää professori Simo Näyhä Oulun yliopiston Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitokselta. "Kuolleisuushuippu on vuoden kylmimpään aikaan, joka keskimäärin on helmikuu."
"Varhaistalvella oli hyvin lyhyitä pakkasjaksoja, mutta ihan lyhyt kylmä jakso ei vielä vaikuta kuolleisuuteen. Normaaleja pakkasjaksojahan ei ole vielä ollut", Näyhä muistuttaa.
Näyhän mukaan varsinaiset paleltumiskuolemat ovat Suomessa hyvin harvinaisia, mutta ne ovat lisääntymässä. "Paleltumiskuolemia sattuu keskimäärin 50-60 vuodessa. Lisääntymisen syytä ei tiedetä, mutta se voi johtua vain siitä, että ne todetaan aiempaa paremmin."
Kylmyys ei siis tapa suoraan, vaan vaikuttamalla yleisiin sairauksiin: sepelvaltimotautiin, aivohalvauksiin ja hengitystietulehduksiin.
Kuolleisuus pienimmillään elokuussa
Kuolleisuus pienenee keskitalven kuolleisuushuipun jälkeen. "Kuolleisuus alkaa laskea tammi-helmikuusta lähtien hitaasti, muodostaa pienen piikin kesäkuussa ja on alimmillaan elokuussa. Sen jälkeen kuolleisuus alkaa nousta suhteellisen jyrkästi vuoden loppua kohti", Näyhä tiivistää vuodenkierron.
Liikenteessä ja vesillä kesä on korkean kuolleisuuden aikaa, mutta väestön kokonaiskuolleisuudesta nämä muodostavat niin pienen osan, ettei sen vaikutus näy. "Kesäkuun piikki johtuu juhannuksesta ja mitä todennäköisimmin alkoholinkäytöstä", Näyhä kertoo.
Suurimman kuolleisuuden suhde pienimpään on keskimäärin 10-15 prosenttia. "Tämä on suhteellisesti aika pieni vaihtelu, mutta kun koko väestö altistuu vaihtelulle, se on määrällisesti aika paljon", Näyhä sanoo.
Kuolemantapausten vuodenaikaisvaihtelun laajuus on viime vuosikymmenten aikana pienentynyt huomattavasti. "Joskus 1920-luvulla ylimääräinen talvikuolleisuus oli 30 prosentin luokkaa, ja siitä se on vähitellen pienentynyt nykyiseen 10-15 prosenttiin", Näyhä kuvaa.
Väheneminen johtuu tehostuneesta terveydenhuollosta. "Aivan erityisesti tähän vaikuttavat hengitystieinfektiot, joita voidaan nykyisin hoitaa antibiooteilla. Se on varmasti pienentänyt vaihtelua."
"Rokotuksilla pystytään oleellisesti vähentämään talvista influenssakuolleisuutta", Reijo Pyhälä vahvistaa asian. Useimmissa tutkimuksissa teho on yli 50 prosentin luokkaa.
"Teho on aika hurja ja se on yksi syy siihen, että Suomessakin tarjotaan influenssarokotuksia yhteiskunnan kustannuksella tiettyjä riskitauteja poteville ja kaikille yli 65-vuotiaille. Influenssa on raju tauti näille riskiryhmiin kuuluville, ja siellä on kuolemakin uhkaamassa", Pyhälä toteaa.