Ydinvoimakeskustelu alkaa saada yhä enemmän lihaa luiden päälle. Neljälle vaihtoehtoiselle paikkakunnalle ydinvoimalaa suunnitteleva Fennovoima Oy on julkistanut ensimmäiset valokuvasovitteensa.
Simon Karsikkoniemestä otettuun ilmavalokuvaan sijoitettu ydinmylly näyttäisi tällaiselta Perämeren saaristomaisemassa puunjalostuslaitosten tuntumassa.
Voimalaitoksen noin sadan hehtaarin tontin aitojen sisällä suurinta roolia esittää 60 metriin kohoava, ulkomitoiltaan 18 000 neliömetrinen reaktorirakennus. Tontilta löytyy myös muun muassa turbiinirakennus, jopa tuhannelle ihmiselle tehdyt majoitustilat rakennusaikaiseen ja vuosihuoltokäyttöön. Mitat ovat maksimimittoja.
"Kaikilla paikkakunnilla tehdään teknistä aluesuunnittelua, jossa määritellään miten laitos sijoittuisi, tiet ja voimajohdot kulkisivat ja toiminnot sijaitsisivat. Näitä tietoja tarvitaan ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (yva)", Fennovoiman toimitusjohtaja Tapio Saarenpää kertoo.
Fennovoima pyörittää parhaillaan seminaarirulettia, jossa selvitetään asian etenemistä. Simossa ei kehityspäällikkö Juha Miikkulaisen mukaan ole jäämässä rakenteita totin alle.
Saarenpää ei lähde arvioimaan sitä, missä kunnassa on ydinvoimalalle suopein ilmapiiri. "Meillä on se käsitys, että kaikkialla enemmistö tukee meitä. Paikkakuntien välillä ei ole dramaattisia eroja", hän arvioi. Kaavoitusten muuttaminen ei kuitenkaan ole sujunut kaikkialla samassa rytmissä.
Kuntia ei ole rankattu paremmuusjärjestykseen, eikä ennen yva-selostuksen valmistumista mikään vaihtoehtoisista paikkakunnista karsiudu kelkasta. Karsinta tapahtuu, jos yva panee esteen voimalalle.
"Viimeistään vuodenvaihteessa selviää, mitkä kunnat ovat mukana hakemuksessa. Joka tapauksessa mukana on enemmän kuin yksi vaihtoehto", Saarenpää kertoo.
Aluetaloudellisesti ydinvoimalan vaikutukset ovat kuta kuinkin samantapaiset jokaisella paikkakunnalla. Itse voimala työllistää 300 - 400 henkilöä. Ulkopuoliset palvelut työllistävät noin sata ihmistä. Rakennusaikainen työvoimapiikki nousee jopa 3 500 työntekijään, vuosihuoltojen aikana voimalassa on 500 - 1 000 työntekijää. Kunnan saamat kiinteistöverot ovat 3,5 - 5 miljoonaa euroa ja kunnallisverokertymä käyttövaiheessa olisi noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa.
Fennovoimalla on vastaava seminaari tänään Raahessa.