Taloyhtiöverkot ovat laajakaistakilpailussa melko uusi piirre, joka valtaa lisätilaa.
Taloyhtiöt voivat tilata yhtiöön yhden ainoan laajakaistaliittymän.
Vaikkapa kerrostalon jakamohuoneeseen asennetaan laitteet, josta laajakaistayhteys kytketään asuntoihin esimerkiksi olemassa olevia puhelinlinjoja pitkin. Tietokoneeseen tarvitaan sopiva verkkokortti..
Oulussa toimiva Owla Software Oy on vuodesta 2003 lähtien tehnyt näitä ratkaisuja muutamissa kymmenissä taloyhtiöissä. Etelä-Suomessa vastaavia ratkaisuja ovat muut yhtiöt tehneet satoja, käyttäjiä on siellä kymmeniä tuhansia.
Operaattorien yksittäisliittymien kuukausimaksu on halvimmillaan ollut noin 30 euroa. Suurissa taloyhtiöverkoissa voidaan Owlan mukaan päästä halvimmillaaan muutaman euron kuukausimaksuun asuntoa kohden.
Owla myy jakamohuoneessa tarvittavat laitteet taloyhtiölle ja ylläpitää taloyhtiön sisäverkkoa korvausta vastaan.
Alussa tarvitaan noin 150 euron investointi taloyhtiöltä, kun jakamohuoneeseen asennetaan laitteet.
Markkinointipäällikkö Jouni Rytkönen laskee, että heidän liittymänsä on kolmen kuukauden päästä maksanut alun laiteinvestoinnin.
Paljon käyttäjiä, halvempi hinta
Mitä enemmän käyttäjiä on, sitä halvemmaksi ratkaisu tulee. Owla on kuitenkin tehnyt ratkaisuja jopa neljän asunnon yhtiöille, silloin hintaetu syntyy tietysti hitaammin.
Taloyhtiöverkon kautta saadaan liikkuvaa kuvaa, mutta esimerkiksi elokuvien siirto suuressa mittakaavassa ei suju. "Tämä ratkaisu on suunniteltu, että jokaisella olisi mahdollisuus päästä laajakaistaliittymään käsiksi järkevään hintaan", Rytkönen sanoo.
Tekniikka on Rytkösen mukaan samaa kuin operaattorien systeemeissäkin.
Owlan ansaintalogiikka on siinä, että se myy laitteet taloyhtiölle ja pitää verkkoa yllä. Owla tekee työn hyvin pienellä organisaatiolla.
Owla ei ole operaattori, eikä se tuo "lankaa" taloyhtiöihin. Yhtiöiden on itse valittava operaattori, ja siinä Owla voi olla apuna.
Owlassa on tällä hetkellä kaksi vakituista työntekijää ja kolme osa-aikaista. Yhtiön on tarkoitus laajentua nopeasti Pohjois-Suomessa ja Pohjanmaalla.
Rytkösen mukaan etenemistä hidastaa lähinnä päätösten hitaus taloyhtiöissä ja se, että ihmiset eivät tiedä uusista mahdollisuuksista.
"Taloyhtiöt ovat aika hankala markkina-alue. Päätökset tehdään äänestämällä ja siinä saattaa vierähtää aikaa."