Ta­lous­tut­ki­mus: Kes­kus­tan kan­na­tus lepää Poh­jois- ja Itä-Suo­men varassa – "Kes­kus­tan suosio ra­pau­tuu ennen kaikkea Suo­mi-nei­don var­pais­sa"

Taloustutkimuksen selvityksen mukaan Keskustan kannatuksesta 46,6 prosenttia tulee tällä hetkellä Pohjois- ja Itä-Suomesta.

Keskustan kannatuksesta enää 10,7 prosenttia tulee Helsingistä ja muualta Uudeltamaalta, kun vielä neljä vuotta sitten, Juha Sipilän hallituksen aikaan, osuus oli 14,3 prosenttia.
Keskustan kannatuksesta enää 10,7 prosenttia tulee Helsingistä ja muualta Uudeltamaalta, kun vielä neljä vuotta sitten, Juha Sipilän hallituksen aikaan, osuus oli 14,3 prosenttia.

Taloustutkimuksen mukaan lähes puolet keskustan kannatuksesta tulee nyt Pohjois- ja Itä-Suomesta. Ydinalueilla ei siis ole hylätty keskustaa niin pahasti kuin on ajateltu, Taloustutkimus Oy:n tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen kertoo.

Taloustutkimuksen selvityksen mukaan Keskustan kannatuksesta 46,6 prosenttia tulee tällä hetkellä Pohjois- ja Itä-Suomesta. Vaikka keskustan kannatus viime vaaleissa laskikin pohjoisessa, sen suosio laski eteläisessä Suomessa suhteessa enemmän.

– Tämä on yllättävä löytö, sillä keskustan vaalitappion syynä on julkisuudessa pidetty sitä, että pohjoisen ydinalueiden väki hylkäsi puolueen, Taloustutkimus Oy:n tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen sanoo.

– Keskustan suosio rapautuu ennen kaikkea Suomi-neidon varpaissa: pahimmin kannatus sukelsi Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa. Ydinalueilla ei siis ole hylätty keskustaa niin pahasti kuin on ajateltu, Rahkonen sanoo.

Lähes puolet kannatuksesta Pohjois- ja Itä-Suomesta

Käytännössä pohjoisen Suomen kannatuksella on keskustalle entistäkin suurempi merkitys. Selvityksen mukaan keskustan kannatuksesta 46,6 prosenttia tulee tällä hetkellä Pohjois- ja Itä-Suomesta. Edellisen hallituskauden vaihteessa luku oli selvästi pienempi: 39,8 prosenttia.

Vastaavasti keskustan kannatuksesta enää 10,7 prosenttia tulee Helsingistä ja muualta Uudeltamaalta, kun vielä neljä vuotta sitten osuus oli 14,3 prosenttia.

"Siihen, että keskusta putoaisi RKP:n tai KD:n prosentteihin, tarvittaisiin 10–15 vuotta, ellei pitempäänkin."
Juha Rahkonen

– Keskusta on entistä huonommin onnistunut tavoittamaan ihmiset kaupunkiseuduilla, Rahkonen sanoo.

Keskustalla käynnissä identiteettikriisi

Rahkosen mukaan keskustan kannatusluvut kertovat puolueen identiteettikriisistä.

– Nämä luvut ovat puolueelle hälytysmerkki, Rahkonen sanoo.

Käytännössä puolue voisi yhdessä tai kahdessa vaalikaudessa pudota keskikokoisten, noin kymmenen prosentin kannatusta nauttivien puolueiden joukkoon, jos se ei onnistu uudistumaan.

– Siihen, että keskusta putoaisi RKP:n tai KD:n prosentteihin, tarvittaisiin 10 – 15 vuotta, ellei pitempäänkin, Rahkonen sanoo.

Rahkonen ei kuitenkaan soittaisi vielä puolueen kuolinkelloja.

– On mielenkiintoista nähdä, toipuuko keskusta. Keskustan äänestäjillä on tapana ikään kuin rangaista puoluettaan ja nukkua yksien vaalien yli, mutta palata taas, Rahkonen sanoo.

Vihreiden suosio maaseudulla kasvaa

Keskustan kannatusta kurittaa ennen kaikkea kaupungistuminen, eivätkä maaseudulta etelän kasvukeskuksiin muuttavat enää äänestä tuttua puoluetta. Rahkosen mukaan uudella alueella koettu juurettomuus näkyy keskustan kannatuksessa.

– Keskustan pitää nyt todella luoda nahkansa, Rahkonen toteaa.

Selvityksen mukaan vihreät ovat onnistuneet tekemään sen, missä keskusta on epäonnistunut: murtautumaan pois ydinalueeltaan, vihreiden tapauksessa etelän kaupungeista maaseuduille ja Pohjois- ja Itä-Suomeen.

– Vihreisiin vaihtanut, Pudasjärven entinen perussuomalainen kunnanvaltuutettu Kari Tykkyläinen on hyvä esimerkki siitä, miten vihreistä on tullut vaihtoehto yhä laajemmalla alueella. Keskustan on löydettävä perinteiset arvonsa ja päivitettävä ne, Rahkonen pohtii.

Vuonna 2015 vihreiden kannatuksesta 42,1 prosenttia tuli pääkaupunkiseudulta, nyt osuus on 35,7 prosenttia. Samalla Pohjois- ja Itä-Suomen osuus vihreiden kannatuksesta on kasvanut noin prosenttiyksiköllä.

Selvitykseen kerättiin puhelinhaastatteluilla puolueiden kannattajatietoa kahdelta ajankohdalta: maaliskuun alusta toukokuun loppuun 2015 ja 2019. Vuoden 2015 aineistossa haastateltavia on 5832 ja vastaavana ajankohtana kerätyssä vuoden 2019 aineistossa 6857. Virhemarginaali on yhden prosenttiyksikön luokkaa.