Aktia Säästöpankin toimitusjohtaja Jussi Laitinen ei kuulosta olevan hirmuisen huolissaan, vaikka talouden mittarit ovat alkaneet lurpottaa.
"On tässä haasteita. Se ei vielä näy pankkien tuloksen muodostuksessa, mutta se näkyy siinä, että pankkien sijoitusomaisuuden arvo heilahtelee", hän sanoo.
Asuntorakentaminen on hiljenemässä kovaa vauhtia ja myymättömiä asuntoja on. Asuntojen reaalihinnat ovat pikkuisessa laskussa ympäri maata.
"Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan on vähän vakavampi tilanne sen suhteen. Talouskasvu tuntuu hiipuvan ja kaikki tulevat vähän varovaisemmiksi. Kyllä nyt ollaan menossa hitaampaan suuntaan. En jaksa kuitenkaan olla pessimisti", Laitinen sanoo.
Jos 20 vuoden takaiseen lamaan vertaa, on Laitisen mukaan nyt näkyvillä monta erilaista tekijää kuin silloin. Suomi on nyt kansantaloutena ylijäämäinen eli Suomi tuottaa enemmän palveluja ja tuotteita kuin ostaa niitä ulkomailta. Se on dramaattinen ero 90-luvun alkuun verrattuna.
Suomalaiset yritykset ovat myös pääosin kunnossa, paljon paremmassa kunnossa kuin 20 vuotta sitten. Ne eivät ole pahasti velkaantuneet.
Asuntolainat eivät ole Laitisen mielestä päällimmäinen riskitekijä. Jopa laman aikaan asuntovelalliset hoitivat lainataakkojaan tunnollisesti.
Nyt ihmiset saavat tai ottavat hyvin harvoin liian suuria lainoja. "Ja tavallisen ihmisen pitää asua jossakin, kyllä he ihan viimeiseen asti yrittävät hoitaa asuntolainansa."
Korkotaso on mennyt ylöspäin, mutta 1990-luvun alussa korot olivat 10-15 prosentin luokkaa. "Nyt puhutaan 4-5 prosentin koroista, ja Euroopan keskuspankin odotetaan seuraavaksi laskevan korkoja. Vaikka korot eivät tulisi paljon alaspäin, se ei ole samanlainen riippakivi kuin olisivat kaksinumeroiset korkoluvut", Laitinen pohtii.
Esimerkiksi pienet rakennusliikkeet ovat sen sijaan suurempi huoli, jos myymättömiä asuntoja jää niiden rasitteeksi.
Laitinen myöntää, että monet muut ovat häntä pessimistisempiä. "Toivon, että olen oikeassa. Jotakin hankaluuksia varmasti tulee, mutta romahdukseen en usko. Kasvukeskuksissa on tehty paljon asuntoja, mutta ihmiset tahtovat edelleen tulla kohti rannikkoa. Amerikkalaistyyppistä asuntoluottoholtittomuutta ei ole oikeastaan missään muussa maassa."
Päätöksenteko ja toiminnan suunnittelu on Aktiassa hyvin hajautettua. Laitisen mukaan paikallisuus on edelleen kunniassa, mutta hän kokee tehtäväkseen lievästi lisätä ketjumaisuutta ja keskusjohdon tukea verkoston jäsenille.
Noin puolet Aktian omistuksesta on vanhoilla säästöpankkisäätiöillä, jotka toimivat etelän paikkakunnilla. Ne jakavat kolme neljäsosaa osingoista paikalliseen toimintaan avustuksina. "Se on kovassa kapitalistisessa maailmassa hyvä juttu. Meitä haastetaan tekemään hyvää tulosta, mutta rahat menevät hyvin laajalle porukalle paikallisesti", Laitinen sanoo.
Suurin säästöpankkisäätiö Helsingissä jakoi yli 2 miljoonaa euroa tänä keväänä. Oulussa säätiötä ei vielä ole, koska konttori on uusi. Säätiö perustetaan Aktiassa perinteisesti kymmenen vuoden kuluttua konttorin perustamisesta. Oulun säätiö voisi näin olla mahdollinen kymmenen vuoden kuluttua, kun varoja on kertynyt.