Ta­lous­tie­tei­li­jä: Suomi toimii oman etunsa vas­tai­ses­ti

Suomi toimii oman etunsa vastaisesti vastustaessaan Kreikan velkahelpotuksia, arvelee taloustieteilijä Ha-Joon Chang Cambridgen yliopistosta.

-
Kuva: BORIS ROESSLER

Suomi toimii oman etunsa vastaisesti vastustaessaan Kreikan velkahelpotuksia, arvelee taloustieteilijä Ha-Joon Chang Cambridgen yliopistosta. Sekä Kansainvälinen valuuttarahasto IMF että Euroopan keskuspankki ovat ilmoittaneet pitävänsä velkahelpotuksia välttämättöminä.

– Jos IMF sanoo, että Kreikka tarvitsee velkahelpotuksia, se todella tarvitsee niitä. IMF ei ole insituutio, joka kevyesti ottaa tällaisen kannan, Chang sanoo STT:lle puhelimitse.

Chang tunnetaan innovaatioiden ja kehityksen taloustieteen asiantuntijana. Hän on esimerkiksi kritisoinut teollisuusmaita siitä, että ne estävät kehitysmaita turvautumasta sellaisiin käytäntöihin ja instituutioihin, joiden turvin teollisuusmaat itse ovat nousseet nykyiseen asemaansa.

Yliopisto-uransa ohella Chang on toiminut neuvonantajana muiden muassa YK:n monille järjestöille, Maailmanpankille ja eri maiden hallituksille sekä julkaissut useita teoksia.

Historia tarjoaisi oppimateriaalia

Jos Kreikka olisi yritys, se olisi jo kauan sitten ollut konkurssissa. Chang muistuttaa, että yritysmaailmassa velkasaneerauksia tapahtuu koko ajan.

– On parempi helpottaa velkaa ja antaa yrityksen kasvaa tuottamaan voittoa kuin tappaa se kokonaan.

Valtioille vastaavaa järjestelyä ei ole, eikä Kreikka voi valuuttaliiton takia devalvoida valuuttaansa. Siksi Chang kannustaa muiden muassa Suomea muuttamaan ajatteluaan. Jos säästöjä jatketaan, kahden tai kolmen vuoden päästä ollaan taas samassa tilanteessa.

– Tilanteen vaikutus euroalueeseen ja koko maailmantalouteen ei ole Suomellekaan hyväksi. Kreikka voi maksaa velan takaisin, jos se kutistamisen sijaan saa kasvaa.

Chang toteaa, etteivät kaikki euromaat ole oppineet menneestä ja viittaa Marshall-apuun, jolla Yhdysvallat auttoi Euroopan takaisin jaloilleen toisen maailmansodan jälkeen. Nyt Kreikka on polvillaan, eikä sillä ole nykyvelan kanssa mahdollisuutta nousta jaloilleen.

Historiasta ei Changin mukaan löydy esimerkkiä tilanteesta, jossa vastaavasta velkatasosta olisi selvitty ilman velkojen uudelleenjärjestelyä. Hän ottaa esimerkiksi Argentiinan, jonka velkojat ymmärsivät, ettei kaikkia velkoja tulla saamaan takaisin. Chang sanoo, että jos velkojat eivät olisi ryhtyneet velkahelpotuksiin, he olisivat sekä todennäköisesti menettäneet omat saatavansa kokonaan sekä tuhonneet Argentiinan talouden.

Kahden- tai monen- kauppa

Argentiinasta puhuessaan Chang muistaa suomalaisten rakastaman tangon, sillä hän tietää Suomen tangokansaksi.

– Sanotaan, että tangoon tarvitaan kaksi. Jos joku käyttää lainaamaansa rahaa typerästi, niin on olemassa myös joku, joka lainasi rahan. Myös velan antajien on kannettava vastuunsa.

Vältteleekö Suomen hallitus siis vastuutaan? Kysymys saa Changin naurahtamaan.

– Kaikki haluavat syytää muita, enkä usko Suomen olevan tässä erityisen paha. Täytyy muistaa, että aina, kun jokin menee pieleen, velkojat ovat vahvempia ja heidän äänensä kuuluu voimakkaammin.

Chang toivoo ihmisten muistavan velkakriisinkin keskellä, ettei velka ole välttämättä huono asia.

– Emme me arvostele vaikka britti- tai yhdysvaltalaisnuoria siitä, että he ottavat velkaa opintojaan varten, koska se on investointi tulevaisuuteen. Jos Suomi haluaa Kreikan kuntoon, pelastuspaketilla on pyrittävä lisäämään tuottavuutta. Velka voi olla positiivinenkin asia, Chang huomauttaa.