Veikko Hulkko kiinnitti Lukijalta -kirjoituksessaan (Kaleva 5.11.) huomiota tärkeään kysymykseen taloustieteen sisällöistä ja roolista yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta. Kaksi selkeää seikkaa korostaa tämän keskustelun tärkeyttä juuri nyt.
Ensinnä vallitsee laaja ymmärrys siitä, että taloustieteellä on paljon annettavaa käsillä olevien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisujen hahmottamisessa ja etsimisessä. On myös osoitettu, kuinka suomalainen taloustieteellinen tutkimus ja koulutus on pahasti aliresursoitua. Olemme alan resursoinnissa Islannin kanssa samalla viivalla, kun muut Pohjoismaat ovat meitä moninkertaisesti edellä.
Näistä syistä Suomeen perustettu Helsinki Graduate School of Economics (GSE) on erittäin tärkeä ja hyvä hanke.
Taloustieteen keskeisistä tutkimuskysymyksistä on, osin omasta syystämme, vallalla hyvin kapea näkemys. Totta on, että kaikkien yhteiskunnan jäsenten kannalta mahdollisimman hyvää ratkaisua etsivän taloustieteen osa-alueen ensimmäinen päätulos on, että kilpaileva markkinatalous tuottaa tämän ratkaisun. Valistunut diktaattori määräisi toteutettavaksi täsmälleen saman lopputuloksen.
Valitettavasti pinnallinen taloustieteeseen paneutuminen johtaa tämän tuloksen ylivaltaan yleisessä mielipiteessä. Hyvinvoinnin taloustieteen toinen päätulos näet osoittaa, että toteutuakseen tämä kilpaileva markkinaratkaisu edellyttää erittäin voimakkaiden oletusten voimassaoloa. Kaikilla pitää olla sama täydellinen informaatio käytettävissään, tuotteet ovat homogeenisia eikä ulkoisvaikutuksia esiinny. Taloustieteessä tätä tulosta käytetään enemmänkin vertailukohtana ja valtaosa taloustieteen tutkimuksesta keskittyy näiden rajoitusten tutkimiseen ja niistä nousevien politiikkasuositusten muotoilemiseen.
Ilmastonmuutos on esimerkki ulkoisvaikutuksista, tuotetut päästöt aiheuttavat ongelmia muille kuin tuottajilleen. Näitä ongelmia ei yksityisiin kustannuslaskelmiin sisällytetä. Investoinnit päästöjen torjuntaan jäävät näin alimitoitetuiksi.
Tämän syksyn Nobel-palkittu taloustieteilijä William Nordhaus on osoittanut päästöihin liittyvän hinnan asettamisen olevan paras ja tehokkain keino. Tämän tehokkaan ohjauskeinon käyttöönotto ei vaan olekaan yhtä ilmeisen suoraviivaista. Tällöin joudutaan etsimään toiseksi parhaita keinoja ja ratkaisujen avaruus kasvaa nopeasti ja tehtävä monimutkaistuu.
GSE:n avajaisissa korostettiin monitieteisen yhteistyön tärkeyttä laajojen yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa. Useat taloustieteilijät ovat tämän jo oivaltaneet. Esimerkiksi johtamassani BCDC Energia -hankkeessa on mukana viiden eri tieteenalan edustajia.
Me ekonomistit olemme hankkeessa julkaisseet älykkään sähköverkon kehitykseen liittyviä tuloksiamme yhdessä insinööritieteilijöiden, meteorologien ja informaatiotutkijoiden kanssa. Taloustieteilijät tekevät paljon yhteistyötä myös esimerkiksi lääketieteen tutkijoiden kanssa. Hulkon korostama käyttäytymistieteellinen ulottuvuus on myös saamassa jalansijaa taloustieteen tutkimuksessa.
Rauli Svento
taloustieteen professori
Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.