Euroopan velkakriisi iskee myös Suomen talouteen. Vuoden 2009 kaltainen romahdus on silti epätodennäköinen. Maan nopea velkaantuminen kuitenkin jatkuu.
Tuoreet ennusteet eivät anna aivan yhtenäistä arviota siitä, miten Suomen taloudelle ensi vuonna käy. Kolme laitosta -- Tapiola-pankki, Pellervon taloustutkimus ja Sampo Pankki -- arvioivat kasvun jäävän miinusmerkkiseksi. Sen sijaan Handelsbanken, Suomen Pankki ja tiistaina numeronsa pöytään lyönyt valtiovarainministeriö ennakoivat ensi vuonna päästävän niukasti plussalle.
Ennusteisiin ei pidä liiaksi tuijottaa, sillä talouden käänteiden ennakointi on vaikeaa. Yhteistä kaikille arvioille joka tapauksessa on, että kasvun notkahdus jäisi lyhyeksi.
Maa voi VM:nkin mukaan käväistä tämän vuoden lopussa ja ensi vuoden alussa taantumassa, mutta valoisammat ajat alkaisivat jo tulevan vuoden lopulla.
Euroopan velkakriisin hoitotoimia viivytellään useissa maissa yhä. Ilmassa on siksi laajaa epävarmuutta, joka hyydyttää investointeja ja luotonantoa ja siirtyy vähitellen työllisyyteen ja kulutukseen, siis kansalaisten arkeen.
Suomen taloudessa merkit ovat nyt ristiriitaisia. Metsäteollisuudessa viennin arvo on jo normaaliaikoihin nähden puolittunut. Koneiden ja metallituotteiden kohdalla tilanne on yhä paljon parempi.
Heikon loppuvuoden vuoksi kokonaisviennin arvo kuitenkin putoaa. Tämä on jo alkanut näkyä irtisanomisina.
Taivaanranta ei kuitenkaan ole tasaisen synkkä. Suomen etuna on nyt se, että meille tärkeissä vientimaissa eli Saksassa, Venäjällä ja Ruotsissa talousnäkymät ovat vähintäänkin siedettävät.
Toinen myönteinen seikka on, ettei työllisyyden oleteta notkahtavan jyrkästi. Tiistaina kuultujen Tilastokeskuksen lukemien mukaan maassa oli marraskuussa 20?000 työtöntä vähemmän kuin vuosi sitten.
Tosin valtiovarainministeriön mukaan työttömyysasteen lasku on nyt pysähtynyt, ja ensi keväänä työttömyys kääntyisi lievään nousuun. Nyt työnantajilta pitääkin toivoa malttia irtisanomispäätöksissä. Jos taantuma todella jää lyhyeksi, edessä voi nopeasti olla osaavan väen rekrytointiongelma.
Mitä enemmän viennissä tulee takapakkia, sitä suurempi on kotimaisen kulutuksen merkitys kansantalouden käyttövoimana. Muutaman viikon takainen kuluttajien luottamusindeksimittaus kertoi, että mitään äkkijarrutusta tuskin nähdään. Niitä kuluttajia, jotka arvioivat oman taloutensa paranevan seuraavan vuoden aikana, on edelleen enemmän kuin niitä, jotka uskovat taloutensa heikkenevän.
On kuitenkin yksi erityisen huolestuttava kehityspiirre, jonka myös ministeriön ennuste nostaa esiin. Se on valtion velanoton jatkuminen. Myös ensi ja sitä seuraavana vuonna valtio joutuu ottamaan kumpanakin 7--8 miljardia euroa uutta lainaa.
Suomen julkinen velka sentään pysyisi edelleen EU:n perustamissopimuksessa sovitun 60 prosentin alapuolella.
Julkisten menojen leikkauksilla on se huono puoli, että voivat hyydyttää talouskehitystä. Kovin pitkään velkaosuuden kasvua ei voi silti katsella. Sutta paetessa tulee muuten karhu vastaan.