Hyviä tuloksia tuottanut harmaan talouden torjuntaohjelma päättyy nykyisessä laajuudessaan Suomessa kuluvan vuoden lopussa. Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus ei aio kehittää lähes 20 vuotta ohjelmapohjaisena jatkunutta talousrikosten tutkintaa, vaan tulossa on suvantovaihe.
Perusteena on käytetty säästöjä. Edellisen hallituksen näyttävästi tukemalle torjuntahankkeelle ei löydy tarpeeksi rahoitusta menoleikkuriin joutuneesta budjetista.
Viidesosa noin 550 talousrikostukijasta joutuu toisiin tehtäviin. Vähennys merkitsee pakostakin talousrikostutkinnan heikentymistä.
Lähes sadan poliisin talousrikostutkijan vähentäminen ei ole hallituksessa tarkkaan harkittu säästötoimi.
Onko sisäministeriössä ja valtiovarainministeriössä jäänyt huomaamatta, että valtio on tienannut selvää rahaa selvittämällä vakavia talousrikosvyyhtejä ja puuttumalla aiempaa ripeämmin veropetoksiin?
Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n mukaan poliisi on saanut viime vuosina yhä useamman talousrikosjutun ratkaistua ja toimitettua syyttäjälle. Kun toiminta on tehostunut, pimeää rahaa on saatu pelastettua julkiseen talouteen.
Sisäministeriön poliisitarkastaja Antti Simanainen on laskeskellut (HS 15.10.), että yhden talousrikostutkijan henkilötyövuosi on maksanut valtiolle palkkamenoina noin 60 000 euroa.
Kustannus tuntuu suurehkolta ja varmasti herkulliselta säästökohteelta, mutta menon vastineeksi valtio on saanut vuodessa keskimäärin 110 000 euron tulot. Näin laskien yksi talousrikostutkija on työskentelyllään tuottanut voittoa 50 000 euroa.
VTV:n näkemyksen perusteella talousrikostutkinta on viime vuosina kehittynyt juuri sen vuoksi, että valtio on osoittanut poliisille määrärahaa.
Hallitus on tähän saakka myöntänyt talousrikosten selvittelyyn 20 miljoonan euron lisämäärärahan vuosittain. Tämä summa on kohdistettu veronkierron tutkimiseen.
Verohallinto on kiitellyt veroepäselvyyksiin keskittyneitä tutkijoita, joiden työn ansiosta viranomaiset ovat päässeet aiempaa paremmin talousrikollisten jäljille. Verorikoksista suurin osa luokitellaan törkeiksi, joissa yritetään pimittää suuria summia rahaa.
Myös kansalaiset ovat huomanneet tehostumisen. Viime vuonna poliisi sai yli 1 800 ilmoitusta talousrikosepäilystä. Määrä on kasvanut usealla sadalla verrattuna 2000-luvun alkuun.
Hallituksen otteet saattavat näyttää takaperoisilta taloudellisten väärinkäytösten karsimisessa, sillä syksyllä käsittelyyn on tulossa osakeomistuksen häivyttävä hallintarekisteri. Ainakin poliisin mukaan se vaikeuttaa verorikostutkintaa.
Harmaan talouden kitkemistä ei saa vaikeuttaa. Se on sijoitus, joka tuottaa rahaa.
Sipilän hallitus ei aio leikata verohallinnon tai syyttäjäpuolen määrärahoja, mutta talousrikosten selvittely kenttätasolla vaikeutuu vääjäämättä, kun käsiparit vähenevät.