Talousrikoslainsäädäntöä uudistetaan. Tarkoituksena on korjata ongelmia, jota on esiintynyt mm. kirjanpitorikosten, rahanpesurikosten ja velallisen rikosten rangaistusvastuukysymyksissä. Hallitus antaa esityksen lainmuutoksista eduskunnalle perjantaina.
Talousrikossäännökset ovat Suomen lainsäädännössä suhteellisen uusia. Pääosa niistä tuli voimaan vasta vuonna 1991. Rahanpesu otettiin mukaan rikoslakiin vuonna 1994.
Suurin osa talousrikossäännöksistä on siten ollut voimassa vähintään kuusi vuotta. Hallituksen esityksen mukaan nyt on saatu riittävästi tietoa niiden korjaamistarpeesta.
Esitys liittyy valtioneuvoston tekemiin periaatepäätöksiin talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi. Osa muutoksista liittyy EU:n ns. yhteisöpetossopimukseen.
Hallitus esittää, että lakiin lisättäisiin uutena tekomuotona törkeä kirjanpitorikos. Rangaistus törkeästä kirjanpitorikoksesta olisi neljästä kuukaudesta neljään vuotta vankeutta. Sama asteikko on yleisesti käytössä muissakin törkeissä rikoksissa.
Nykyisin kirjanpitorikoksen enimmäisrangaistus on kolme vuotta. Käytännössä on ilmennyt tilanteita, joissa rikoksentekijälle on edullista hävittää yrityksen kirjanpito, jotta hän voisi peittää jonkin muun rikoksen.
Moinen teko rangaistaan kirjanpitorikoksena. Siten rangaistus on usein lievempi kuin esimerkiksi törkeässä velallisen epärehellisyydessä.
Esityksen mukaan törkeästä kirjanpitorikoksesta voitaisiin tuomita, jos kirjanpito tai tilinpäätös on kokonaan tai olennaisilta osiltaan jätetty tekemättä tai hävitetty.