Harmaan talouden rikollisuudesta aiheutuu miljardien menetykset yhteiskunnalle. Veronumerosta odotetaan uutta täsmäasetta tätä rikollisuutta vastaan.
Syyskuun alun jälkeen suomalaisilla rakennustyömailla ei saa työskennellä henkilöitä, joilla ei ole veronumeroa. Numeroiden jako aloitettiin kesäkuun ensimmäisenä päivänä ulkomaalaisille työntekijöille. Suomalaiset ovat saaneet sen verokortin yhteydessä.
Tällä toimella halutaan tehdä peli työmailla nykyistä läpinäkyvämmäksi ja karsia harmaata taloutta, toisin sanoen epäreilua yritystoimintaa, jossa laiminlyödään maksuja ja velvoitteita. Niin ikään tavoitteena on saada ulkomaalaiset työntekijät verotuksen ja sosiaaliturvan piiriin.
Veronumero tuskin yksin tekee kesää. Mutta yhdistettynä monien muiden harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaan tähtäävien toimien kanssa se on tärkeä lisätyökalu. Valitettavasti vain rikollisilla on taipumus keksiä aina uusia keinoja, kun vanhat menetelmät eivät enää tepsi.
Me suomalaiset pidämme itseämme rehteinä ja lakia kunnioittavina kansalaisina. Tekemisemme kestää tässä suhteessa kansainväliset vertailut. On kuitenkin itsepetosta tuudittautua siihen, että asiat meillä olisivat erityisen hyvin.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan pari vuotta sitten teettämän tutkimuksen mukaan harmaan talouden laajuus oli 10–14 miljardia euroa vuonna 2008. Tilanne tuskin on niistä päivistä parantunut, vaikka erilaisia operaatioita rikollisuuden kitkemiseksi onkin viritelty.
Kuvaavaa on, että talousrikollisuuden ja harmaan talouden arvioidaan vastaavan noin 5,5–7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Kylmä tosiasia on, ettei kukaan tiedä, kuinka laajaa talousrikollisuus ja harmaa talous kaikkiaan on. Arvioiden mukaan talousrikollisuudesta paljastuu vain noin kymmenen prosenttia. Kun harmaa talous lasketaan mukaan, julki tulevan rikollisuuden osuus pienenee entisestään.
Valtion talouden tasapainotustarvetta arvioitaessa on puhuttu muutaman miljardin leikkaus- tai veronkorotustarpeesta. Harmaan talouden myötä lasketaan verotuloja menetettävän vuosittain neljästä kuuteen miljardia euroa. Jos nämä rahat kulkisivat niin kuin niiden tulisi kulkea, ei meidän tarvitsisi puhua verojen korotuksista ja menojen leikkauksista.
Pimeät markkinat kukoistavat etenkin rakennusalalla, mutta myös kuljetuksissa sekä hotelli-, ravintola- ja kiinteistöaloilla. Toisin sanoen yksityisillä toimialoilla, joilla tarvitaan paljon työvoimaa.
Harmaan talouden torjunnan tehostaminen kuuluu Kataisen hallituksen kärkihankkeisiin. Hallitukselta vaaditaan lisää tehotoimia, jos se aikoo saada todellisia tuloksia tällä rintamalla.
Vastuu harmaan talouden pyörittämisestä kuuluu ennen muuta yrityksille, jotka sitä harjoittavat sekä niille, jotka sallivat yhteistyökumppaniensa toimivan tällä tavoin.
Koko yhteiskunnassa pitäisi saada herätettyä sellainen henki, ettei tällainen peli yksinkertaisesti vetele. Jos joku yritys ei pärjää rehdein keinoin, sitä ei tarvita.