Venäjän talous on lähtenyt kovaan syöksyyn tämän vuoden loppupuoliskolla. Ruplan arvo joutui alkuviikosta vapaaseen pudotukseen, ja vauhti alaspäin on ollut huima. Maanantaina yhdellä eurolla sai ennennäkemättömän nipun ruplia, lähes 80. Suhteessa dollariin rupla menetti arvostaan kymmenen prosenttia. Tilanne on muuttunut lyhyessä ajassa. Vuoden alussa eurolla sai noin 45 ruplaa.
Näin voimakkaita valuutan päivämuutoksia pidetään erittäin harvinaisina. Rupla heikkeni jopa siihen malliin, että monelle talousasiantuntijalle palasivat mieleen Venäjän vuoden 1998 talousromahduksen tunnelmat.
Tuolloin presidentti Boris Jeltsinin johtama Venäjä hoiperteli kaatumisen ja pystyssä pysymisen välillä, kun Venäjän keskuspankki päätti lopettaa ruplan kurssin tukemisen. Ruplan annettiin luhistua, mikä muutti valuutan puoliksi leikkirahaksi.
Maanantaina Venäjän keskuspankki ryhtyi tekemään ruplan tukiostoja estääkseen täydellisen mahalaskun, jonka seuraus olisi voinut olla Jeltsinin kauteen verrattava talouskatastrofi.
Tukiostot ovat kuitenkin tekohengitystä. Myöhään maanantai-iltana keskuspankki päätti nostaa ohjauskoron 17 prosenttiin. Korotusta on 6,5 prosenttiyksikköä.
Ohjauskorkoon puuttumalla keskuspankki voi vaikuttaa markkinakorkoihin sekä yrittää pitää inflaation matalalla. Paniikkinappulan painaminen tuntui auttavan hetkeksi. Ensin ruplan kurssi vahvistui mutta kääntyi pian takaisin alaspäin.
Keskuspankki on valmis tekemään ruplasta rahapolitiikan avulla kalliimman kuin se todellisuudessa on. Venäjän nykyinen hallinto muistaa, mitä 16 vuotta sitten seurasi: pankkijärjestelmä kaatui, elintaso heikkeni ja ennen kaikkea poliittinen johto menetti otteensa. Presidentti Vladimir Putin pelkää eniten juuri valtansa menetystä.
Venäjän talouskurimus on Putinin käsissä vaarallisempi kuin Jeltsinin aikana.
Putinin kaudella Venäjän talous on kohentunut ja maa on rikastunut öljynviennillä. Venäjä on hyötynyt korkeasta raaka-aineen hinnasta koko 2000-luvun.
Tilanne on muuttunut, kun öljyn hinta on nyt ennätysalhainen. Venäjän keskuspankki on arvioinut kansantalouden supistuvan ensi vuonna yli 4,5 prosenttia, mikäli öljyn hinta pysyy matalana.
Putin on ryhtynyt etsimään syitä romahdukseen Venäjän ulkopuolelta, varsinkin amerikkalaisista mutta myös Euroopan maista. Jälki saattaa olla tuhoisaa, mikäli hallinto saa venäläiset uskomaan kaiken pahan uhkaavan ulkoa.
Kyse on valheellisesta tulkinnasta. Taloussyöksyn syyt ovat suurimmaksi osaksi Venäjän itsensä aiheuttamia. Perusongelma on vääristynyt talouden rakenne, jota ei ole lähdetty modernisoimaan. Tuotannon pohja lepää yhäkin vain muutaman jalan varassa.
Venäjä ei ole panostanut tuotteiden suunnitteluun tai huipputeknologiaan. Innovaatioita ei ole, joten viennin jalostusarvo on matala ja hinta muista riippuvainen.
Pääkirjoitus