Ta­lous­krii­si myös ter­veh­dyt­tää

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander näkee koko maailmaa koettelevassa talouskriisissä jotain hyvääkin. "Kriisi tervehdyttää rahoitusmaailmaa. Maailman rahoitusjärjestelmä kehittyi väärään suuntaan: liikaa pankkeja ja liikaa ihmisiä finanssisektorilla. "

Jaakko Kiander pohtii, onko maailmanlaajuisessa talouskriisissä hyviä puolia.
Jaakko Kiander pohtii, onko maailmanlaajuisessa talouskriisissä hyviä puolia.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander näkee koko maailmaa koettelevassa talouskriisissä jotain hyvääkin.

"Kriisi tervehdyttää rahoitusmaailmaa. Maailman rahoitusjärjestelmä kehittyi väärään suuntaan: liikaa pankkeja ja liikaa ihmisiä finanssisektorilla. Pankit alkoivat luoda uutta rahaa johdannaisilla, joilla ei kuitenkaan ollut enää vastinetta reaalimaailmassa. Valvojat eivät pysyneet varsinkaan investointipankkien perässä ja valvottavat myös huijasivat valvojiaan. Valvojat eivät aina edes ymmärtäneet uusia finanssituotteita, eivätkä näköjään pankit itsekään osanneet arvioida omia riskejään."

Suomi on Kianderin mukaan paremmalla tolalla niin kansantalouden kuin pankkienkin osalta, sillä Suomi kävi oman kriisinsä 18 vuotta sitten ja saneerasi tuolloin rajulla kädellä myös pankkijärjestelmänsä.

"Olemme varautuneet ja välttäneet ylivelkaantumista eli valtiontaloutta on hoidettu vastuuntuntoisesti. Yritysten taseet ovat myös vahvat ja kestävät huonoja aikoja aivan toisella tavalla kuin 1990-luvun alussa."

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) eläkeiän nostoesityksessä Kiander näkee kuuluisan 1990-luvun työreformin piirteitä.

Lohdullista taloustilanteessa on, että korot ja öljyn maailmanmarkkinahinta ovat alhaalla. "Päästökaupassa Suomi päässee nyt odotettua helpommin tavoitteisiinsa, kun kasvua ei ole", heittää Kiander.

Ilmoita asiavirheestä