Talouskasvu uhkaa hidastua tulevalla vaalikaudella. Hövelien lupausten sijaan pitäisi puhua myös siitä, mistä voidaan säästää ja mistä luopua. Kestävyysvaje ei ole kadonnut minnekään vaan odottaa entistä pahempana edessä.
Suomen talouskasvu hidastuu selvästi jo ensi vaalikaudella. Siksi vaalikentillä ei kannata uskoa kaikkia lupauksia palvelujen paranemisesta, eläkkeiden korotuksista, verojen keventämisestä ja tulonsiirtojen kasvusta.
Valtiovarainministeriön tuore talouskatsaus on kylmä suihku tulevalle hallitukselle. Kuumimmat löylyt on jo otettu ja nyt istutaan hiipuvassa jälkilämmössä. Siksi vaalikentillä pitäisi puhua myös siitä, mistä voidaan joutua leikkaamaan ja mistä luopua.
Puolueet ovat esitelleet vaalilupauksiaan ja niiden rahoitusta. SDP:n lupaukset maksavat 1–3 miljardia euroa. Niihin kuuluu niin sadan euron eläkekorotus kuin satsaukset kasvatukseen ja koulutukseen, terveydenhoitoon ja liikenneinfraan. Menoja katettaisiin siirtämällä verotuksen painopistettä omistamiseen ja haittaverotukseen.
Kokoomus puhuu työmiljardista eli veronkevennyksistä ja tutkimus- ja tuotekehityspanostuksista, jotka maksettaisiin muun muassa energia-, haitta- ja kulutusverojen kiristyksillä.
Keskusta lisäisi menoja noin 1,4 miljardia euroa ja keventäisi verotusta 900 miljoonaa euroa. Menopuolella on niin koulutuksen, perheiden ja eläkeläisten tukemista kuin alueellisia veronalennuksia. Menoja rahoitettaisiin solidaarisuusverolla, haittaveroilla ja harmaata taloutta karsimalla.
Perussuomalaiset laskisi polttoaineiden ja sähkön verotusta sekä lisäisi investointeja tieinfraan, terveydenhoitoon ja turvallisuusviranomaisten toimintaan. Menoerät korvattaisiin lopettamalla maahanmuutto ja leikkaamalla muun muassa tuulivoima- ja yritystukia. Vihreät ovat esitelleet 1,6 miljardin koulutus- ja köyhyyspakettia, joka rahoitettaisiin ympäristö- ja haittaveroilla sekä yritystukien karsinnalla.
Monet puolueet luottavat siihen, että työllisyysaste nousee ensi vaalikaudella 75 prosenttiin. Puolueissa toivotaan, että työllisyysasteen nousu toisi kaivattua liikkumavaraa. Jos kasvu kuitenkin hyytyy, edessä on leikkauksia.
Valtiovarainministeriön katsauksen mukaan talouskasvu on tänä vuonna 1,7 prosenttia, mutta hidastuu lähivuosina yhden prosentin tuntumaan. Kotitalouksien tulot kasvavat yhä hyvää vauhtia kun työllisyys on korkealla.
Ongelma on kuitenkin siinä, että yksityiset investoinnit kasvavat vaisusti. Rakentamisen lisäksi pitäisi tehdä myös tuotannollisia investointeja. Vientikysyntää varjostavat euroalueen vaisu talouskasvu ja brexitin seuraukset. Toivoa sopii, että Kiinan ja Yhdysvaltain kauppakonfliktit lientyisivät.
Julkinen talous tasapainottuu vielä lähivuodet, mutta suuria ongelmia ovat väestön ikääntyminen ja hoivamenojen kasvu. Huoltosuhde vaikeutuu, kun työikäisten määrä vähenee. Se heikentää kasvumahdollisuuksia ja talouden kestävyyttä.
Yhtälö on vaikea. Tällä kasvuvauhdilla työllisyysasteen nostaminen vielä tavoitellusta 75 prosentistakin ylöspäin on jäämässä haaveeksi. Kipeämpiä keinoja taidetaan tarvita.