Nokia nousi 1990-luvulla syystä suomalaisen talousjournalismin seuratuimmaksi ja kehutuimmaksi yritykseksi.
Viime viikolla Suomen talouskasvun veturiksi julkisuudessa aiheellisesti nostettu Nokia kohtasi kuitenkin arjen. Yhtiön pörssikurssi romahti saman tien, kun Nokia ennakoi jäävänsä vuoden ensimmäiselle neljännekselle lataamistaan liikevaihto-odotuksista.
Tiedotusvälineet ovat löytäneet maailman kännykkäykkösen ontumiseen selkeän syyn: Nokia on menettänyt tuntuman markkinoihin, ja epäonnistunut uutuuskännyköissään. Siksi se pelastuu vain, mikäli sen tähän saakka tavaramerkkinä ollut ketteryys on säilynyt tallella.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, Etlan tutkimuspäällikkö Jyrki Ali-Yrkkö on laskenut, että tahdin hiljeneminen voi olla isompikin asia, sillä Nokian vauhti Suomen talouden vauhdittajana hiipui jo viime vuonna.
Nokia on menettänyt asemansa kuitenkin vain talouskasvun veturina. Sen asema koko maan talouden kannalta ja pönkkänä on edelleen äärettömän suuri, Ali-Yrkkö korostaa.
Osa Ali-Yrkön tuoreimman Nokia-tutkimuksen ennakkotuloksista julkaistiin perjantain Kauppalehdessä, juuri sopivasti saman päivän aamuna, jolloin Nokia kertoi alkuvuoden viralliset lukunsa ja ennakoi tulevaa.
Nokia Suomen
taloudessa "iso pala"
Toistaiseksi voimallisimmin talouskasvun veturina Nokia puuskutti 2000, kun se yksin vastasi lähes kolmasosasta vuoden 5,1 prosentin suuruisesta kansantuotteen eli bkt:n kasvusta.
Nokian osuus Suomen bkt:n kasvusta on vaihdellut vuosittain varsin voimakkaasti. Vuonna 2001 sen osuus bkt:n kasvusta oli vajaa viidennes ja vuonna 2002 noin neljännes.
Ali-Yrkön laskelmien mukaan Nokian vauhti sitten kuitenkin hyytyi viime vuonna niin voimakkaasti, ettei se enää vauhdittanut lainkaan Suomen bkt:n kasvua.
Nokian bkt:n kasvua vauhdittava voima on vähentynyt, mutta konsernin osuus Suomen kansantuotteesta on edelleen kovaa luokkaa.
Huippuvuonna 2002 sen osuus Suomen kansantuotteesta eli bkt:stä oli 3,0 prosenttia ja viime vuonna vain hieman vähemmän, 2,9 prosenttia. "Muutos on aika pieni", Ali-Yrkkö muistuttaa.
Ennakointi
äärimmäisen vaikeaa
Tutkimuspäällikkö Ali-Yrkkö varoittaakin tekemästä Nokian viime vuodesta liian nopeita johtopäätöksiä, sillä "Nokian osuus Suomen bkt:n kasvusta on vaihdellut suuresti viime vuosina".
Viime vuoden nolla-vaikutuksesta ei voi päätellä, että tilanne säilyisi samana tänä ja kenties ensikin vuonna, hän muistuttaa.
Nokian kansantaloudellisten vaikutusten ennakoiminen onkin Ali-Yrkön mielestä lähes epätoivoisen vaikea tehtävä. "Jos Nokialla itsellään on hankaluuksia ennakoida luotettavasti edes parin kuukauden päähän, miten tutkija voisi sitten onnistua vielä pitemmissä ennusteissa?"
Ali-Yrkkö sanoo silti suhtautuvansa Nokian lähitulevaankin rauhallisemmin kuin nopealiikkeiset sijoittajat. Vaikka sijoittajat painoivat viime viikolla Nokian kurssin melkeinpä suohon, tutkijana Ali-Yrkkö ei ole lainkaan valmis ripottelemaan tuhkaa päällensä.
Reagointikyky
nyt kaiken A ja O
Nokian vaikuttavuudesta kertovat mittarit ovat Ali-Yrkön mukaan edelleen vakuuttavia.
Nokian valtavasta merkityksestä kertoo esimerkiksi se, että se maksoi yhtiöveroa 1,1 miljardia euroa eli yksinään yli 20 prosenttia koko yhtiöverotuotosta.
Nokian suora vientiosuus on hieman laskenut, mutta sen osuus Suomen viennistä oli viime vuonna vielä 19 prosenttia.
Nokia kannattelee Suomessa myös yritysten t&k-kakkua. Sen osuus yritysten tutkimus- ja tuotekehityspanoksista oli noin 45 prosenttia.
Likipitäen samaa tasoa, noin 47 prosenttia, maaliskuun lopussa oli se osuus koko Helsingin pörssin arvosta.
Tutkijana Ali-Yrkkö varookin tekemästä ennakoinneista onnahtaneista liikevaihtoluvuista kovin rankkoja johtopäätöksiä. "Vaikka yllätyshän se kieltämättä oli", hän myöntää.
Ennen laajempia johtopäätöksi Ali-Yrkkö haluaa kuulla Nokian selvitykset takaiskulle ja seurata, miten maailman kännykkäykkönen tulee onnistumaan korjausliikkeissään.
Vaikkei etenkään kännykkäbisneksessä voi menneen saavutuksia siirtää huomisen saavutuksiksi, Ali-Yrkkö sanoo olevansa kohtuullisen luottavainen, "mutta vain, mikäli Nokia on onnistunut säilyttämään lähes ilmiömäisen kykynsä reagoida muutoksiin".