Suomen talouskasvun hiipuminen ei 2000-luvun alkuvuosina juuri vähentänyt alueiden välisiä eroja. Aiemmin menestyneet alueet ylsivät hitaankin kasvun aikana yleensä koko maata parempaan tulokseen, ilmenee Tilastokeskuksen tiistaina julkistamasta selvityksestä.
Seutukuntatasolla tästä oli kuitenkin poikkeuksia. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa pitkään kovinta kasvuvauhtia pitänyt Salon seutukunta putosi monen muun pienehkön tai keskisuuren it-seudun tavoin tyvipäähän ja kärkipaikan otti maakunnan keskus Turku.
Parhaiten vuosina 2000-2002 menestyivät suuret monipuoliset kaupunkiseudut, jotka pystyivät vetämään myös ympäröivän maakunnan keskimääräistä parempaan tulokseen. Nopeimmin vuosina 2000-2002 kasvaneet maakunnat löytyvät lounaisesta Suomesta: Ahvenanmaa oli kärjessä, Varsinais-Suomi kakkosena.
Myös Uudenmaan ja Pirkanmaan tuotanto on Tilastokeskuksen mukaan kasvanut selvästi koko maata nopeammin. Näiden lisäksi viisi maakuntaa ylittää koko maan keskimääräisen kasvun. Pohjanmaan maakunnan tuotannon arvo sen sijaan pienentyi runsaan prosentin, ja neljän maakunnan tulos oli nollan tuntumassa.
Seutukunnista ripeimmin kasvoi Turku, toiseksi nopeimmin Etelä-Pirkanmaa ja kolmanneksi nousi Jyväskylän seutu. Ylimpään viidennekseen mahtuvat myös Tampereen, Helsingin ja Oulun suuret ja monipuoliset kaupunkiseudut.
Monia 1990-luvun menestyjiä talouskasvun tyrehtyminen sen sijaan koetteli selvästi. Salon seutukunnan lisäksi tuotannon arvo pieneni 2000-2002 myös Lohjan, Itä-Lapin ja Äänekosken seutukunnissa.
Tuotannon kasvu jäi nollan alapuolelle myös monissa perinteisissä teollisuuskeskuksissa, esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan rannikkoseudulla, Kemi-Torniossa, Lappeenrannassa, Varkaudessa, Vaasassa ja Pietarsaaressa.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Aluetilinpito 1995-2002 -julkaisuun.
