Technopolis SmartHousessa perjantaina järjestetyssä HiTech Business Breakfast -aamiaistilaisuudessa kuultiin esityksiä muun muassa suomalaisen ohjelmisto-osaamisen mahdollisuuksista ja haasteista. Erityisen kiinnostavaa aamutuokiossa oli Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tulevan yliasiamiehen Esko Ahon puheenvuoro, jossa hän käsitteli suomalaisen innovaatiojärjestelmän tulevaisuutta.
Kun Sitra perustettiin, sen tehtäväksi asetettiin talouskasvun edellytysten vahvistaminen Suomessa. Aho näkee nyt tuon tehtävän olevan vielä tärkeämpi kuin vuonna 1967. Ikääntyvän väestön lisäksi Suomen asemaa kansainvälisessä kilpailussa vaikeuttaa se, että maa ei ole enää kiinniottajan asemassa.
"Menestyminen kilpailussa tulee olemaan vaikeampaa, koska olemme tietyillä aloilla johtava kansakunta. Japani on hyvä esimerkki maasta, joka ei pystynyt jatkamaan vahvaa talouskasvua saavutettuaan 1980-luvulla johtoaseman", Aho muistuttaa.
Satsausten hyötysuhde muuttunut
Suomen tulevaisuuden ylivoimaisesti vaikein haaste onkin luoda dynaaminen yhteiskunta, joka pystyy pitämään yllä talouskasvua, Aho lataa. Haaste on myös suomalaisen innovaatiojärjestelmän tärkein kysymys.
"Suomen teknologiapoliitiikka oli hyvin kauasnäköistä 90-luvun informaatioteknologian vallankumousta ajatellen", Aho sanoo. "Emme voi uskoa, että pienen taantuman jälkeen tulee taas nousu, johon on päästävä mukaan. Samoilla satsauksilla emme selviä, eikä meidän ole ehkä järkevää lisätä niitä, sillä niiden hyötysuhde ei ole enää sama kuin 90-luvulla."
Oulun rooli tärkeä
myös tulevaisuudessa
Aholla on myös epäilyksensä monien suitsuttaman biotekniikan suhteen.
"Ala kehittyy voimakkaasti, mutta se ei etene samoilla säännöillä kuin informaatioteknologia. Ei voida ajatella, että bioteknologiasta tulisi samanlaista kasvusysäystä Suomen talouteen", Aho vertailee.
Sen sijaan Aho näkee suurimmat mahdollisuudet sovellutusten hyödyntämisessä. "Olemme vaiheessa, jossa voimme helpottaa teknologialla tuttuja asioita. Kykymme käyttää näitä uusia välineitä on kuitenkin vielä kehittymässä."
Siksi innovaatiot eivät voi enää olla pelkästään teknologisia, vaan niiden tulee olla myös toiminnallisia ja institutionaalisia, Aho analysoi. "Esimerkiksi Valmet muutti koko tuotantotapansa ja siten muuttui sen ansiosta konkurssikypsästä yrityksestä huikean kilpailukykyiseksi traktoriyhtiöksi."
Vaikka Esko Aho ei vielä koe voivansa ottaa kantaa Sitran nimissä, hän kommentoi hieman Oulun asemaa Sitran näkökulmasta.
"Täältä löytyy korkeinta opetusta, tutkimusta ja yritystoimintaa Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeillä aloilla, ei vain elektroniikkapuolella vaan myös biotieteiden ja terveydenhuollon teknologian aloilla. On aivan selvää, että Sitran strategiassa Oululla ja koko Pohjois-Pohjanmaan alueella on vahva rooli", Aho sanoo.
Ahon mukaan Sitran rahoitusresurssit ovat suhteellisen kapeat, ja rahaston ideana onkin tehdä sellaista, mitä kukaan muu ei tee. "Suurimmat mahdollisuudet ovat pilottiprojekteilla", Aho toteaa.