Ta­lous­kas­vu saa­vut­ti Venäjän syr­jä­ky­lät

Venäjän Värtsilässä pyyhkii nyt paremmin kuin koskaan. Tie kuntakeskukseen on tosin yhtä kehno kuin ennenkin, mutta sen varrella on selviä edistymisen merkkejä: juuri rakennettuja ja rakenteilla olevia omakotitaloja.

Kauppiaat Stanislav Emeljanenko (vas.) ja Roman Gulevitsh seuraavat tarkasti asiakkaiden ostokäyttäytymistä ja lisäävät valikoimaa sen perusteella.
Kauppiaat Stanislav Emeljanenko (vas.) ja Roman Gulevitsh seuraavat tarkasti asiakkaiden ostokäyttäytymistä ja lisäävät valikoimaa sen perusteella.

Venäjän Värtsilässä pyyhkii nyt paremmin kuin koskaan. Tie kuntakeskukseen on tosin yhtä kehno kuin ennenkin, mutta sen varrella on selviä edistymisen merkkejä: juuri rakennettuja ja rakenteilla olevia omakotitaloja.

Torilla on runsaasti kauppiaita, uusi kauppa ja kirkko ovat avanneet ovensa. Uudistetun hakelämpölaitoksen piipusta kohoaa lämmin savu.

Paikallishallinnon uudistuskin teki hyvää. Runsaan 3 000 asukkaan syrjäkylästä tuli itsenäinen kunta. Sillä on myös taloudellista päätösvaltaa.



Töitä on kaikille
halukkaille


Koko Venäjää tuulettava talouskasvu näkyy vähitellen myös syrjäseuduilla. Värtsilää koetellut työttömyys on kääntymässä jopa työvoimapulaksi.

"Töitä on kaikille halukkaille. Kunnan ilmoitustaululla on pitkä lista avoimia työpaikkoja", kertoo kunnanvaltuuston jäsen ja juuri uuden valintamyymälän avannut Roman Gulevitsh (38).

Aiemmin poliisina toiminut Gulevitsh ja hänen yhtiökumppaninsa, sähköasentajana työskennellyt Stanislav Emeljanenko (38) ovat eläviä esimerkkejä tulevaisuuden uskon lujittumisesta Värtsilässä.

Miehet laajentavat yritystoimintaansa ja ovat rakentaneet perheilleen komeat omakotitalot.

Gulevitshillä on kaksi lasta, Emeljanenkolla kolme, joista vanhin on 15-vuotias ja nuorin vasta seitsemän kuukauden ikäinen.



Perheissä jo
kolmekin lasta


"Viime vuonna Värtsilässä syntyi 44 lasta, kun tavallinen tahti on ollut 20-22 lasta vuodessa. Kaksi- ja kolmilapsisten perheiden määrä kasvaa", vahvistaa suomen kieltä lasten keskuksessa opettava Valentina Antonova.

Nyt ongelma on päivähoitopaikkojen vähäisyys.

"Vaikka 15 esikoululaiselta vapautuukin syksyllä paikka, ainakin 30 lasta jää vielä jonoon", harmittelee 153-paikkaisen päiväkodin johtaja Aleksandra Muhatseva.

Raja-aseman ansiosta Värtsilän palveluvarustus on parempi kuin muissa samankokoisissa taajamissa. Esimerkiksi kauppaliikkeitä on 16.



Suomalaista voita ja
puolalaisia vihanneksia


Gulevitshin ja Emeljanenkon myymälä on niistä uusin ja nykyaikaisin. Kylmäkaapissa on muun muassa suomalaista voita ja pakastimesta puolalaisia vihanneksia.

Värtsilän talousveturi on 400 ihmistä työllistävä rautatehdas, jonka omistaa Venäjän suurimpiin metallialan yrityksiin kuuluva Metshel-konserni.

Tehdas paloi pahoin 2004, mutta sen valmistamille rautalangoille, -nauloille, pulteille ja verkkoaidoille on Venäjällä niin kova kysyntä, että sitä laajennetaan edelleen.



Työntekijöitä haalitaan
naapurikunnistakin


Työntekijöitä haalitaan jo nyt naapuritaajamista.

Joillekin työntekijöille maksetaan jopa 40 000 ruplan (yli 1 100 euron) palkkoja, kertovat kyläläiset. Venäjän tilastollinen keskipalkka on tällä hetkellä runsaat 450 euroa.

Noin 40 henkeä työllistää myös Karlis Värtsilä -puunjalostuslaitos. Se on saanut rinnalleen myös pienemmän yrittäjän, kolme vuotta toimineen Värtsilän sahan. Se suunnittelee oman kuivaamon rakentamista sahan rinnalle.

"Tulevaisuus näyttää hyvältä. Rakentaminen on vilkasta", sanoo sahan johtaja Jevgeni Ivanov tyytyväisenä.

Ilmoita asiavirheestä