Talouskasvulle ei ole esteitä, kunhan kuluttajat jatkavat elämäänsä entiseen tapaan, arvioi finanssineuvos, kauppatieteiden tohtori Anne Brunila, 45. Hän vahtii heinäkuun alusta lähtien valtionbudjetin perusteita valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtajana.
USA:n osakemarkkinoilla näkyy jo uskoa tulevaisuuteen. Kuluttajatkin luottavat taas oman hyvinvointinsa paranevan puolen vuoden sisällä.
Yhdysvalloissa elvytys onkin ollut massiivista, vasta keskiviikkona Fed alensi jälleen ohjauskorkoa. Myös Euroopan keskuspankki on liittynyt koronlaskijoihin. Kun Irakin kriisi, terrorismin pelko ja sarskin ovat hellittäneet, voisi enää vain uusi kriisi syöstä maailmantalouden uuteen epävarmuuteen.
Valopilkuista huolimatta Brunila ennakoi, että Suomen kokonaiskasvu saattaa pudota lähemmäs yhtä kuin kahta prosenttia. Tähän viittasi äsken myös IMF:n raportti, jossa bkt-kasvun ennakoitiin yltävän vain 1,3 prosenttiin.
"Tilanne on haasteellinen", Brunila toteaa elokuussa käsittelyyn tulevan valtionbudjetin osalta. Jo näillä näkymin velkaa joudutaan ottamaan lisää reilu miljardi euroa.
"Toistaiseksi ei ole ilmennyt mitään sellaista, joka vaatisi lisäelvytystä."
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kasvu tosin heikkeni alkuvuonna yllättävästi verrattuna joulukvartaaliin. Suomen Pankin alkukesän arvioissa tätä ei vielä oteta huomioon. Onkin mahdollista, että syyskuussa lukuja korjataan, Brunila veikkaa. Suuntaan tai toiseen.
"Minulla ei ole sen parempaa kristallipalloa kuin kenelläkään muullakaan", ennusteista vastaava Brunila toteaa. Mutta ainakin viime vuonna juuri valtiovarainministeriö ennakoi parhaiten talouden liikkeet.
Työttömyys ennakoitiin
Mitään dramaattista ei suhdannekuopasta huolimatta ole näkyvissä, Brunila rauhoittaa: "Ei ole yllätyksiä tulossa." Jo lisäbudjetissa huomioitu työttömyyden lisääntyminenkin on toteutunut arvioidusti. Myös lainat ovat suojassa korkopiikeiltä.
Talous pysyykin hallinnassa, jos suomalaiset eivät supista kulutusta ja ala säästää aiempaa enemmän.
Näin vältyttäisiin suuren laman syndroomalta: tuolloin koko Suomi reagoi liian pitkään ylivarovaisesti. Kotimaan kysyntä lähti käyntiin myöhään, viennin vanavedessä.
Kunnat täysremonttiin
Yhteisö- ja pääomaverotuotot tosin ovat erittäin suhdanneherkkiä. "Voi tulla yllätyksiä", Brunila aavistaa.
Mutta keskeistä niin verotulojen kuin budjetinkin kannalta on työttömyyden ja työllisyyden kehitys. "Työllisyysastetta on saatava merkittävästi ylös. Täytyy saada veronmaksajia, jos aiomme selvitä hyvinvointivaltion rahoituspaineista. Muuten viedään omat kasvun edellytykset."
Jos ei mitään tehdä, heikosti tuottava julkinen sektori palkkaa lähivuosina puolet uusista työntekijöistä Suomessa. Tämä veisi työvoimaa yksityiseltä sektorilta samaan aikaan, kun väestö ikääntyy.
Tuleva ylijohtaja patistaakin kuntia aktiivisuuteen. "Toimintoja on tehostettava järkevällä tavalla. Yhteistyö näyttää olevan keskeinen keino vahvistaa kuntien elinvoimaa."
Oikotietä onneen ei ole, vaan koko kuntarakenne, mutta myös esimerkiksi valtionhallinto vaativat remonttia. "On radikaalisti kehitettävä organisaatiota."
Julkisen sektorin tuottavuutta ja palvelujen laatua voidaan parantaa kunnasta riippuen esimerkiksi kilpailuttamalla ja ulkoistamalla niin kiinteistöhuoltoa, ateriapalveluja, siivousta, kuljetusta kuin tietotekniikkaa.
"Kilpailu markkinoista pitää yllä innovatiivisuutta ja parempia toimintatapoja." Kunnissa karsinta taas vapauttaisi resursseja peruspalvelujen järjestämiseen.
Valtiokonttorin laskelmien mukaan pelkästään taloushallinnon, kuten palkanlaskun, ulkoistaminen toisi kolmanneksen säästöt.
Kokonaisratkaisuun
Kiistelty kaksinkertainen osinkoverotus sen sijaan tulee EU:sta. Suomi voi sen osalta vain pelata aikaa sekä sopia huojennuksista tietyille ryhmille. "Jos halutaan tukea ja kannustaa pk-yrittäjyyttä."
Tässä mielessä olisi tarkasteltava myös Arvelan työryhmän ratkaisuja. "Arvela on kokonaispaketti", Brunila vaatii huomioimaan koko mallin, jos Suomi aikoo parantaa kansainvälistä kilpailukykyään.
Rajantakaiset haasteet lisääntyvät joka tapauksessa. "Uusissa jäsenmaissa on poikkeuksetta alhaisempi henkilö- ja yritysverotus." Vanhoissa EU-maissa itäiset veropaineet otetaankin jo vakavasti.