Valtiovarainministeriö alensi taas talouden kasvuennustettaan ja ennakoi työttömyyden nousevan. Apua odotetaan hallituksen veroelvytyksestä.
Valtiovarainministeriön tuore suhdannekatsaus ei juuri ilahduta. Arvioita Suomen talouden kasvuvauhdista tarkistettiin jälleen torstaina alaspäin. Nyt VM ennustaa bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna vain 1,8 prosenttia, kun vielä maaliskuussa ennakoitiin 2,3 prosentin kasvua. Työttömyyden ennakoidaan nousevan 9,4 prosenttiin, kun se viime vuonna oli 9,1 prosenttia. Hintojen nousu sen sijaan hidastuu tänä ja ensi vuonna.
Sen sijaan kasvuarviot ensi vuodelle ovat tähän vuoteen verrattuna yllättävän hyvät eli 2,9 prosenttia. Ministeriö on nostanut ennustettaan peräti puoli prosenttiyksikköä. Se uskoo maailmankaupan vilkastuvan ja viennin lopultakin nopeutuvan. Hallituksen tämän viikon veropäätökset taas lisäävät kuluttajien ostovoimaa ja nopeuttavat yksityisen kulutuksen kasvua.
Valtiovarainministeriön ennuste ei poikkea muiden tutkimuslaitosten arvioista, joissa kasvuennusteita on kevään mittaan tarkistettu alaspäin. Arviot ovat kuitenkin epävarmoja, sillä talouskehityksestä saatava informaatio on yhä ristiriitaista. Vuoden loppua kohden maailmantalouden kasvuvauhdin kuitenkin uskotaan nopeutuvan, mutta vuosikasvu jäänee koko maailmassakin viime vuoden tavoin vajaaseen kolmeen prosenttiin.
Suurimmat epävarmuudet liittyvät Yhdysvaltain talouteen. Myös dollarin ja euron kurssisuhde vaikuttaa Suomen ja koko euroalueen talouskehitykseen. Euro on kevään kuluessa vahvistunut tuntuvasti ja on nyt ensimmäisten noteeraustensa tasalla. Korot sen sijaan ovat korkeampia kuin Yhdysvalloissa, jossa pelätään deflaatiota eli hintojen laskua. VM arvioikin EKP:n laskevan ohjauskorkoaan vielä alkukesän aikana.
Yhdysvaltain talouskehitystä vakavampaa on euroalueen talousahdinko. Saksa on luisumassa kovaa vauhtia taantumaan. Maan bruttokansantuote jämähti paikoilleen jo viime vuoden lopussa, mutta suistui laskuun tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
Suurin eurotalous uhkaa nyt vetää perässään ahdinkoon koko yhteisvaltuutta-alueen. Saksan ohella myös Hollanti ajautui taantumaan ja Italian talous supistui. Toiveet Saksan talouden elpymisestä tänä vuonna vaikuttavat vähäisiltä. Vaikka paineet julkista taloutta kohtaan kasvavat, korjauksia on kovin vaikea saada aikaan. Kallis euro hankaloittaa vientiä, verotulot jäävät arvioitua pienemmiksi, budjettivaje repeää ennakoitua suuremmaksi. Säästöjä sosiaali- ja eläkejärjestelmissä on kuitenkin vaikea saada aikaan.
Suomessa yritetään kaikin tavoin torjua pitkää taantumaa. Verotuksen kevennys lisää kotitalouksien ostovoimaa ja valaa uskoa uuteen nousuun. Työttömyys kuitenkin uhkaa kääntyä jälleen kasvuun. Suuret vientiyritykset ovat menettäneet uskonsa nousukauden nopeaan tuloon. Suhdannetilanteeseen reagoidaan lomautuksilla ja irtisanomisilla.
Tätä juuri on pelätty. Viime vuosikymmenen kokemuksista tiedetään, kuinka vaikeaa työttömyyden kääntäminen lasku-uralle on. Etenkin viennin varassa elävällä metalliteollisuudella menee nyt huonosti. Metalliliiton jäsenistä vajaat 19 000 on työttömänä, lomautettuina tai koulutuksessa. Määrän pelätään nousevan ensi syksynä 30 000:een.
Tästä huolimatta hallituksen tulee olla tarkkana. Kun kaikkia ei voida tukea, on rahat käytettävä järkevästi niin, että ne tuottavat mahdollisimman hyvin. Yhden yrityksen pelastamisen sijasta on tehtävä ratkaisuja, jotka vaikuttavat rakenteisiin. On edistettävä työn teettämistä ja tekemistä, investointeja ja yrittämistä.