Oppositiopuolueiden vaihtoehtoiset budjetit eivät haasta julkiseen keskusteluun. Ministeriöiden kasvuesitykset ovat ajan hukkaa. Suomesta puuttuvat raikkaat ideat.
Eduskunnan oppositiopuolueet ja ministeriöt saivat ratkoa Suomen talouden tulevaisuutta omista lähtökohdistaan tällä viikolla.
Oppositiopuolueet esittelivät omat vaihtoehtoiset tulo- ja menoratkaisunsa eli varjobudjetit tiistaina ja keskiviikkona.
Samaan aikaan ministerit vastasivat pääministeri Alexander Stubbin (kok.) ja valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) pyyntöön keksiä nopeasti keinoja, joilla voidaan parantaa kasvua ja työllisyyttä. Ministeriöt jättivät nimissään kasvulistansa.
Jos varjobudjettien ja kasvuesitysten perusteella pitäisi arvioida, millainen on Suomen kyky vastata taloushaasteeseen, hurraahuutoihin ei ole aihetta. Esitykset kertovat karua kieltään, millaisessa henkisessä umpikujassa ja neuvottomuuden tilassa päättäjät ja asiantuntijat ovat.
Oppositiopuolueet haluavat maahan talouden elvytystä. Ajatus on jalo, mutta toteutustavat ontuvat pahoin.
Perussuomalaiset leikkaisi kehitysyhteistyöapua 500 miljoonaa euroa ja sijoittasi varoja kuntien valtionosuuksiin ja energiaveron kevennykseen. Puolue haluaa myös poistaa tehottomat yritystuet. Tosin suunnitelmasta ei selviä, mitä ne ovat.
Keskusta keventäisi yritysveroa ja alle 60 000 euroa vuodessa ansaitsevien tuloveroa. Puolue myös tukisi maa- ja puutarhataloutta. Työvoimavaltaisille aloille kuten kampaamoille tulisi arvonlisäveron alennus.
Vasemmistoliitto palauttaisi varallisuusveron ja ottaisi syömävelkaa 740 miljoonaa enemmän kuin hallitus. Rahaa sijoitettaisiin puhtaan teknologian, cleantechin, kehittämiseen ja kulkuväylien korjauksiin.
Vihreät tuottaisi jaettavaa uudistamalla energiapolitiikan ympäristöteknologialla ja pientuotannolla. Automaatio ja digitaalisuus tulisi ottaa hyötykäyttöön talousmurroksessa.
Oppositiolla näyttää olevan yhteinen linja kiristää rikkaiden ja höllentää pienituloisten verotusta. Puolueita yhdistää halu perua lapsilisien leikkaus. Uusia oivalluksia varjopapereista ei löydy.
Ministeriöiden listaukset kasvusta ja työllisyydestä sisältävät hupaisia ehdotuksia.
Sosiaali- ja terveysministeriö pönkittäisi valtion kassavajetta nostamalla viinan ja tupakan hintaa. Keino on tuttu vanhastaan. Mitä ilmeisimmin se kaataisi riveittäin ravintola- ja matkailualan yrityksiä.
Liikenne- ja viestintäministeriö kauppaisi ensihätään yhden valtion omistaman jäänmurtajan valtionyhtiölle, jolloin sama raha tekisi matkan yhdestä taskusta toiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriö esittää muutosta yritysten arvonlisäveron maksuun. Veroa ei maksettaisi ennakkoon, vaan vasta siinä vaiheessa, kun yritys on itse saanut suorituksen kassaansa.
Ympäristöministeriö hakisi kasvua cleantech-yrityksillä ja jätteitä hyödyntämällä, mitä se sitten tarkoittaakaan.
Vähän on villoja opposition ja ministeriöiden suunnitelmissa. Kyseessä vaikuttaa olevan yhdenlainen poliittinen ajanviete, joka näinä aikoina tuntuu hivenen irvokkaalta.