Taloudellinen kasvu Suomen päävientimaissa on heikentynyt kevään ja kesän aikana odotettua nopeammin. Talousennusteita on jouduttu laskemaan jokaisessa maassa.
Suomen tärkeimmässä vientimaassa Saksassa synkimmät ennustajat povaavat jo talouskasvun jäämistä alle 1 prosentin tänä vuonna, kun vielä maalis-huhtikuussa optimistisimmat ennusteet olivat yli 2,5 prosenttia. Viime vuonna Saksan bruttokansantuote kasvoi 3,0 prosenttia.
Saksan talouden hyytyminen tuntuu Suomessa voimakkaasti, sillä Suomen viennistä peräti 13 prosenttia suuntautui Saksaan vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana.
Valtiovarainministeriö ennusti toukokuussa Suomen tämän vuoden talouskasvuksi 3,7 prosenttia. 1,4 prosenttiyksikön osuus tulee viennistä 2,3 prosenttiyksikön osuuden jäädessä kotimaisen kysynnän varaan. Suomen toiseksi suurimmassa vientimaassa Britanniassa talouskasvuennusteita on jouduttu myös korjaamaan alaspäin mutta maltillisemmin kuin Saksassa. Britanniassa haarukka tämän vuoden bkt-kasvulle on Economistin mukaan nyt 1,9 – 2,5 prosenttia, kun viime vuonna kasvu ylsi 3,0 prosenttiin.
Suomen viennistä Britannian osuus oli vuoden ensimmäisellä kolmanneksella 9,3 prosenttia. Lähes samoihin osuuksiin, 9,2 ja 9,1 prosenttiin, ylsivät Yhdysvallat ja Ruotsi, joista Yhdysvaltain tätä vuotta koskevat ennusteet ehtivät ropista rajusti alaspäin jo talvella.
Nyt Yhdysvaltojen talouskasvua koskevat ennustehaarukka on vakiintunut 1,0 – 2,2 prosenttiin, kun viime vuonna maailman suurin kansantalous kasvoi huimat 5,2 prosenttia.
Ruotsissa ennustehaarukka on 1,8 – 3,3 prosenttia maan yllettyä viime vuonna 4,0 prosentin talouskasvuun. Ruotsissa epävarmuutta lisää maan keskuspankin viimeviikkoinen päätös nostaa ohjauskorkoaan vastoin yleistä linjaa.
